maanantai 9. toukokuuta 2011

autokoulu ja huijui

klik
(Mun piti alunperin tehdä joku hieno esittelyteksti tyyliä "hei olen vimmu tadaa", mutta koska mulla on nyt muutakin asiaa niin jätän sen toiselle kerralle tai kenties luon asiasta jonkun hienon oman välilehtensä, omistan sen itselleni (♥), tosin koko blogihan on oikeastaan omistettu mulle. Jokatapauksessa mulla on nyt ihan oikeasti jotain josta kirjoittaa, sitävartenhan tämä blogi tehtiin.)

Noniin jokatapauksessa. Viime viikollahan minä, pikkuinen Vimmu seitsemäntoistavee aloitin autokoulun. Teoriatunnitkin pelotti ihan riittävästi, mutta nyt on tultu siihen vaiheeseen kun tämä pieni tyttö ahdistuu kuoliaaksi jo edellisenä iltana ja itku ei ole kaukana. Huomenna menen ajamaan.

Voin rehellisesti sanoa, etten ole koskaan koskenutkaan auton rattiin, en polkimiin, enkä mihinkään mikä ei satu olemaan apukuskin paikalla tai takapenkillä. Pelottaa. Ihan oikeasti, mitä jos en koskaan opi. Mitä jos en saa autoa liikkeelle? Mitä jos yritän ja yritän ja epäonnistun ja epäonnistun. Pakkohan sitä on olla niitäkin poikkeustapauksia jotka eivät vaan millään opi.

Jokainen ihminen toistelee samoja asioita "kyllä kaikki lopulta oppii", "opinhan mäkin", mutta ei se auta, ei mikään auta. Ei se auta sanoa että kaikki oppii kun ei se ole mitenkäänpäin totta. Aina on se joku, joka ei vaan osaa. Koitan pakottaa päähäni ajatusta siitä, että kaikki ahdistava menee aina ohi, tämäkin on pian ohi. Huomenna kello kolme ahdistus on ohi ja todennäköisesti totean ettei se niin kamalaa ollutkaan, niinkuin yleensäkin.

klik
Motivaatioksi itselleni etsin kuvia ja totesin että tätä mä haluan, ja kyllä mä opin, toivottavasti. Ei se varmaa ole, mutta todennäköistä.

klik

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti