perjantai 13. toukokuuta 2011

perjantai 13. päivä ja sateenkaaret

 ihan ensimmäiseksi laittakaa soimaan tämä:

Owl City - Rainbow veins


Kun olin vielä ihan pieni pikku Vimmu, tarkemmin sanoen neljä vuotta vanha, asuimme rivitalossa melkein Lammin keskustassa. Meillä oli valkoinen auto ja värin takia kävimme usein siskoni, Hetan, kanssa keskusteluja auton maalaamisesta. Keskustelut noudattivat lähes poikkeuksetta samaa kavaa.

Sisko: "Isiiiii, maalataan auto täyteen kukkasiaaaaaaaaa!"
Vimmu: "Isi, isi, isi, isi voidaaaaaaanko maalata auto kokonaan sateenkaaren väriseksiii?"
Sisko: "Mä haluan kukkia!"
Vimmu: "Isiiiii, maalataanko auto sateenkaaren väriseksi ja katolle iiiiiiiiso kukka?"

Nyt kun vajaa neljätoista vuotta myöhemmin muistan tämän keskustelun niin naurahdan itsekseni. Siitä se sitten lähti.

Hei olen Vimmu ja rakastan sateenkaaria.

klik

Mä oon oikeesti sateenkaarifanaatikko. Mun ei tarvi kun nähdä kuva sateenkaaresta ja hykerryttävä iloisuus-hihitys-awwitusaalto hyökkää koko kehon kimppuun eikä päästä irti ennenkuin oon selannut muita vastaavia sateekaarikuvia vähintään viisitoista minuuttia.

klik

Asia, joka saa mut hermostumaan ja ärsyyntymään mahdollisesti kaikkein helpoiten, on sateenkaaren värien väärässä järjestyksessä oleminen. Mikä siinä on kun jotkut älypäät ei tahdo ymmärtää että sateenkaari alkaa punaisesta ja loppuu violettiin?
Ihan oikeasti.

(Eri asia tietenkin, mikäli sateenkaari on esimerkiksi pastellisävyissä tai mikäli sitä ei ole piirretty edes sateenkaaren muotoon vaan värejä on muutenvain haluttu sekoittaa ja laitaa ristiinrastiin.)


klik

Sateenkaaret on yksi niistä asioista (ja niitä muita asioita taitaa olla tasan yksi, puput), jotka saa mut ihmettelemään ääneen, miten sellainen kauneus, miten sellainen suloisuus on oikeasti mahdollista? Mistä sellaista söpöyttä, jonka pitäisi olla lailla kiellettyä koska sitä on vaan mahdotonta käsitellä, voi kummuta?


klik

Sateenkaaret on elämää, ne on kauneutta, ne on rakkaus.

Mulla on ollut muutenkin kaikenkaikkiaan mahtava päivä! Kävin työhaastattelussa, joka ei oikeastaan ollut edes haastattelu vaan mulle kerrottiin työstä ja kerrottiin mansikoista. Lisäksi kerrottiin kahdesta muusta haastatteluun tulevasta, jotka manasin samantien pienen pääni sisällä ja toivotin alimpaan sateenkaarettomaan paikkaan (äärimmäisen taktinen ja hienovarainen voimasanan käytön kiertäminen)

Kotiin tultunani tein makoisaa ruokaa perheelle jonka jälkeen siirryin iloisena ja kylläisenä datailemaan rakkaan koneeni ääreen. Koin järkytyksen hetkiä bloggerin käyttökatkon takia, mutta onneksi ilta pelastui, kun pääsinkin kirjoittamaan sateenkaarista.

Kaikenkaikkiaan (tätä sanaa ei saa sitten käyttää hyvässä kirjakielessä, varsinkaan teksitaidonvastauksissa!!!) perjantai 13. päivä on ollut keskivertopäivää parempi!

2 kommenttia :

  1. :'D ihana postaus!!! "alimpaan sateenkaarettomaan paikkaan (äärimmäisen taktinen ja hienovarainen voimasanan käytön kiertäminen)." <- nauroinko ees?:D

    VastaaPoista