torstai 30. kesäkuuta 2011

hähä

Rakastan listoja ja tykkään listata sattumanvaraisia asioita pääni sisällä ja myös paperille siinä järjestyksessä ku ne mieleeni tulevat. Vähänniinkun tajunnanvirtaa mutta enemmän jäsennettynä... tavallaan. En tiedä mikä siinä on mutta jotenkin listaaminen houkuttaa vielä enemmän kuin tajunnanvirran kirjottaminen. En kuitenkaan jotenkin ole koskaan alkanut listaamaan asioita blogiini. Ensinäkin koska en tajunnut että voisin tehdä niitä ennenkuin luin tämän ja samaisen tekstin takia en enää viitsinyt listata asioita kun en halunnut vaikuttaa matkijalta. (Vaikka  jos jotakuta matkisin niin se varmaan olisi säde kun kyseinen neiti on vaan niin ihailtava niin monilla tavoilla).

eniveis (oon aina halunnu kirjottaa tän blogiin mutta oon aina tajunnu kuinka oudolta se näyttää kirjotettuna ja miettiny että tajuukohan kukaan ees mitä tarkotan sillä. sitten oon päätynyt vaihtamaan sen sanaan jokatapauksessa. eniveis toi tarkottaa anyways. nyt alan kirjottaa jotai edes melkein leikisti asiapitosempaa kiitoshei.) pidän listaamisesta paljonpaljonpaljon ja nyt ajattelin aloittaa listaamisen kivasti intuitiolla ja kirjoittaa tätä tekstiä niin pitkään kun nyt keksin asioita. siis pitkin iltaa kivasti. voi herranjumala mihin vittuhun mun kaikki isot alkukirjaimet katosi taas taianomaisesti kun aloin kirjoittaa kiivaammin ja harkiten sanojani  vähemmän. jos sinä, tämän tekstin tämänhetkinen lukija, satut olemaan pilkunussija niin pahoittelen.

- alkuteksti on ylipitkä ja harmittaa kun luulen ettei kukaan jaksa lukea sitä eikä niin ollen koskaan pääse lukemaan hienoa listaani
- en halua mennä huomenna töihin
- mansikanmyyjänä on ihan mukavaa mutta se homma on niin hemmetin tylsää että saa ajan matelemaan
- kaikenlisäksi mulla ei ole mitään missä istua siellä eli seison aina koko työajan putkeen
- tekee älyttömästi mieli kattoa jakso skinsiä mutta harmittaa kun se vie sitten ajatukset pois dataamisesta ja dataaminen muutenkin nykyään niin pirun hektistä että piupau ei riitä aika
- oon aivan rakastuntu sidiin skinsistä. ja myös sidin näyttelijään mike baileyhin
- sid on ihana unelma unelma unelma unelma. täydellinen vähänsäälittävä sosiaalisesti taitamaton nörttipoika ja niin sulonen etten kestä




- ylimässä kuvassa näette mielestäni täydellisen miehen (pojan) vartalon. rakastan.
- mua väsyttää ihan tosi paljon mutten halua mennä nukkumaan koska sitten on taas aamu ja pitää mennä seisoskelemaan sinne pirun mansikkakioskille
- mun jalkoja särkee 
- mun pitäis hakea kamerasta muistikortti niin voisin muokata teille kuvia mun mansikanmyyntivaatteista koska oon ihku ihminen ja kirjotan ihkua blogia jossa pitää olla ihkuja peilinkautta otettuja asukuvia
- tiedän että rakastatte mun tapaa kirjottaa satunnaiset sanat yhteen
- miksi koneen äänet menee aina täysille kun laittaa mesessä videopuhelun?
- mulla on maailman söpöin mesen merkkiääni ettäs tiedätte 
- sanon nykyään aina "hähä" ääneen ja se on hassun kuulosta
- olin äsken hyperaktiivinen webissä ja sen seurauksena kaadoin lasillisen pepsiä osittain sohvalle ja osittain maahan ja sohvan alle. sohvan alta löytyi siinä siivotessa pepsinen sukka. herkkää.
- mun kädessä on kohta mitäku rapsuttaa niin lähtee tunto sormista säteittäin. 
- mulla on webbi päällä vaikka ihminen jolle webitän ei oo paikalla vana kattomassa leffaa ja turhauttaa kun haluisin webbaaaa. voisin näyttää tissit kiusallani kun se ei oo paikalla mutta sitte se kuitenki ois tuurilla paikalla ja sit vituttas
- mä mietin sitä, miksi elämä pyörii nykyään sosiaalisten suhteiden ympärillä. mihin katosi kaikki muu kun rakkaussuhteet ja seksisuhteet ja niiden asioiden loputon pyörittely ja pohtiminen. mihin katosi ihmiset jotka osasi olla onnellisia ilman "sitä oikeaa". loppujenlopuksi rakkauden puuttuminen on vain yksi tekosyy lisää sanoa olevansa onneton. onnellisuus lähtee itsestä, sisältäpäin. ei muista. miksi mikään ei nykyään tunnu riippuvan vain itsestä. miksi kaikkialla on ihmisiä.
- tahdon tällähetkellä kovasti muuttaa vuorille paimentamaan laamoja ja filosofoimaan
- oiskohan formspringillä mitään jännää sanottavaa
- mulla on kivat uudet sortsit mutta kun ne nostaa kivasti vyötärölle niin peppu vilkkuu ja se on harmillista kun näitä olisi ollut kiva käyttää niin


- tossa kuvassa on älyttömän söpö nenä ja söpöt kasvot muutenkin siltäosin kun ne näkyy
- öldkslökfsldkfl typoon kokoajan
- nyt mulla on ihkuja asukuvia ja CAPSINRAISKAUSHETKI  ja oooh mulle puhutaa mesessä


- täs mä ja mansikanmyyntivaatteet. laitoin isommaks kun muut kuvat että voitte kaikki kattoa ja ihailla mua paremmin. noeivaan. tai tavallaan joo kyl mutta kuulosti tositosi itsekeskeiseltä.
- nyt kun kirjotan listaa mitä tuskin kukaan jaksaa lukea kokonaan niin myönnän teille että vihaan yläreisiäni ja näätte tosta kuvasta kauniisti miksi. jotenkin mulla kerääntyy läskiäjaselluliittiajakaikkeemitäshaibaakertyykäänkehoon niin sille kohti. se on häiritsevää ja epäsopusuhtaista. mutta kyllä se tästä joskus
- vihaan kyl tommosta ku mun edellinen kommentti että näytetään kuva ja sen jälkee heti ollaa sillee "mun mielestä rumaa tossa on se ja tää ja toi ja tää ja blaablaa että varmasti kaikki huomaa ne epäkohdat kun niitä ylikorostetaan.
- vastapainoksi mainittakoon että oon tosi ylisöpö muuten tossa kuvassa. pidän itsestäni kovasti
- tossa on myös mun mansikanmyyntipaita joka on riittävän pitkä ollakseen mulle mekko (tosin semilyhyt mekko) "joo ei meillä oo s kokoja ollenkaan niin tässä sulle m, ei se varmaan liian iso ole"
- kuvassa myös mun kesäkampaus. tykkäästä tästä kampauksesta paljonkovasti. mietin miksei oo tullu pidettyä lettejä lapsuuden jälkee
- oon huono ottaa peilikuvia ja se on mun mielestä säälittävää
- saan alemmuuskomplekseja koska musta tuntuu että oon aina ainut jonka legginssit nukkaantuu. kaverit nauraa mun alemmuuskomplekseille
- mun huone on jälleen tosi kaoottinen ja ahdistaa
- kattelin eilen koko illan tabbyn videoita ja se tyttö on ihana
- mun silmien kuivuminen on niin pahaa ja karua että mulla hajoo pää tähän
- siis silmäluomet kuivuu eikä silmät. tää on kamalaa ja mun kallis apteekkirasvakaan ei auta paskaakaan. inhottaa herätä joka aamu hieroakseen luomilta irti kaiken kuivuneen ihon. inhottaa kun tuntuu ettei saa silmiä kunnolla auki koska kuivunut iho. inhottaa. 
- huomenna herätys kello 07:30 
- näin tänään jupon joka käveli mun kojuseni ohi viisi askelta taaksepäin "pitää ottaa vauhtia" ja sitten reippaasti pari askelta eteenpäin ja uudelleen sama juttu.
- oli tullu kaksi formspring kysymystä.
- how come musta tuntuu että tää on vuosituhannen  paskin postaus ja se ei haittaa mua 


- haluisin HALIA KOKO MAAILMAA vaikka maailma ei haluaisi halia minua.
-  [23:14:59] moi vilma :3
    [23:15:04] moi ano :3

    *HALI TÄLLE ANONYYMILLE*
- nyt muistu mieleen mistä piti kirjottaa
- tajusin tänään etten ollu pelannu viikkoon kingdom heartsia
- olin koko alkuloman ihan todella koukuttunu kingdom heartsiin ja pelasin sitä aktiivisesti päivittäin
- oon jo melkeen lopussa ja oon PARAS IKINÄ
- en jaksa oottaa että saan pelattua ton läpi jotta voin sitten alottaa kakkosta !!!
- aloin kuuntelemaan musiikkia ja tajusin että viime tekstistä puuttuu biisin nimi niinkun puuttuu muistakin teksteistä aiemmin tässä blogissa. harmi. voisin lisätä siihen edelliseen.
- vois lopettaa tän postauksen tähän tyhmään kohtaan piste.

keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

its gotta get bad before it gets good




Tänään alkoi työt. Tänään on huono päivä. Kuten aina pyrin analysoimaan kurjaa olotilaani ja sen syitä mahdollisimman tarkkaan ja olen todennut että hyvin suurella todennäköisyydellä kaikki paska johtuu väsymyksestä. En kuitenkaan jaksa nähdä mitään positiivista missään tällä hetkellä joten jee. Toivottavasti jonkunlaisen tekstin kirjoittaminen auttaa.




"Onpas ne nyt löytänyt oikean mansikkatytön näköisen myyjän tähän. Voi että kun ostin mansikoita jo tuolta smarketilta. Kyllä nyt kävelee mies onnensa ohitse!"

Mansikanmyynti on mukavaa ja palkka on 50 senttiä korkeampi kuin työhaastattelussa sanottiin! Ihmiset on kamalan mukavia kun on ostamassa mansikoita ja puolitututkin kohtelee kun tavattaisiin päivittäin. Yhdellä mummolla on maailman suloisin koira joka muistuttaa Suloa. Se aiheutti mulle hetkellisen koirakuumeen.





Kylähullut on myös suloisia. Siis se kiva osuus kylähulluista. Kypäräpäinen mies kävi tänään hakemassa kaupasta tyhjiä pahvilaatikoita ja käytti ikuisuuden ensin etsien narua lukuisista muovipusseistaan ja sen jälkeen sitoen pahvilaatikoita tarakalleen huolellisesti.

Erityisen puhelias ja tavattoman söötti pikkupoika kertoi mulle tänään siitä kuinka he kasvattavat kotonakin herneitä mutta ne on vasta istutettu.



Koitan tietoisesti piristää itseäni muokkaamalla kuvia eiliseltä ja toissapäivältä helsingistä.

(tässä kohtaa oli kahden tunnin tauko kirjoittamisessa mm. kuvanmuokkauksen takia)

Itseasiassa harkittuani asiaa monia minuutteja taidan lisäillä kuvat sinnetänne tekstin sekaan. Ja yhden kuvan tähän ihan loppuun hienosti tämän lauseen perään.


maanantai 27. kesäkuuta 2011

käykö teille ikinä niin...

että meikkaatte itsenne huolella ja lähes myöhästytte jostakin sen takia. Jostain kumman syystä meikit alkavat kuitenkin pian ahdistaa ja paniikissa poistatte ne nopeasti meinaten edelleen myöhästyä. Lähdette lopulta ilman meikkiä ja tajuatte tuhlanneenne hetken jos toisenkin meikkaamiseen aivan turhaan.

Käy tai ei, tämä tyttö lähtee nyt ihan juurikin kohtapian Helsinkiin kauniisti ilman meikkiä ja ilman ahdistusta, joka vaivasi äsken meikit naamassa. Näkyillään!

miten voi pieni kone lagailla näin paljon

Elämä on ollu viimeaikoina niin hektistä että tuntuu ihanalta makoilla omalla sängyllä oman paskan läppärin seurassa ja unohtua irkkaamisen ja netin selaamisen ihmeelliseen maailmaan.

Olen tavannut viimeisen neljän päivän aikana kahdeksan eri irkkaajaa. En oikein tiedä pitäiskö tää laskea hienoksi saavutukseksi vai erittäin alas vajoamiseksi. Irl ystävien mielestä varmasti jälkimmäiseksi. Olen tehnyt kamalasti kaikkea ja vieroittunut kauniista rutiineistani, jotka onnistuin alkukesästä vakiinnuttamaan osaksi elämääni.

Tänään herätessäni, eli kello kolmetoista:kolmekymmentä, olin henkisesti valmistautunut viettämään ansaittua hengähdystaukoa kaikesta sosiaalisesta kanssakäymisestä. Suunnitelmissa oli tämä:



(tietämättömille ilmoitettakoon että kyseessä sarja nimelta skins. kaksi ekaa tuotantokautta on täydellisyyttä. googlatkaa.)

Suunnitelmat muuttui puhelinsoittojen myötä ja pian oli kylmälaukussa ruokaa ja suuntana Hämeenlinna. Piknik, transuankka, metsästäjäpoika, pikkuankat, muutamia kotkia, suljettu ärrä, kadonnut linssisuojus, ruokaa ruokaa ähky, karkkia, leffa, naurua, musiikkia ja lopulta väsymys.

Huomenna olisi ohjelmassa jälleen lähtö Helsinkiin, jota nähtiinkin viimeksi perjantaina. Mennään tädille kyläilemään ja serkkuja tervehtimään. Tiistaina hommaan itseni jollaintapaa takaisin Lammille ja keskiviikkona kello nollayhdeksän:nollanolla olen paikallisen k-kaupan edessä aloittelemassa mansikanmyyntiä. 

Tapasin eilen Lammilla Lieson (joka on kämäisistä kämäisin pieni osa Lammia) rannalla porukallisen Nurmijärveläisiä tyttöjä. "tunnetteks te niinku kaikki toisenne täällä?" käänsin päätä ja totesin että kyllä, kyllä me tunnetaan. Sen jälkeen mietin miksi Nurmijärveläiset haluaa tulla Lammille viettämään juhannusta paikallisen nuorison kanssa vaikka yhdellä niistä kuinka olisi mökki Liesossa.

Pian taitaa olla nukkumaanmenoaika. Päivittelen joskus kuvien kanssa kaikesta maan ja taivaan väliltä, nyt olen liian rasittunut muokkaamaan kuvia. 

Siitä linssinsuojuksesta vielä sen verran että jos jollakulla sattuu olemaan ylimääräinen canonin järkkärin linssinsuojus niin otan hyväntahtoisia lahjoituksia vastaan ilomielisesti.

tiistai 21. kesäkuuta 2011

ei kuvia - paska postaus

Tiedätte kai kun toisinaan on aivan ihanan iloisia päiviä. Tiedätte varmaan myös kun toisinaan on päiviä jolloin tekee mieli pakata tavarat ja muuttaa vuorille paimentamaan laamoja ihan vaan päästäkseen irti omasta elämästään. Tänään on ollut kumpikin noista päivistä. Hämmentävän kuuloista, mutta totta.

Kävin tänään automaatilla ja huomasin ilokseni että tilillä suurinpiirtein neljä kuukautta ollut summa 0,42e oli muuttunut joksikin hieman moninumeroisemmaksi. Käytiin Hetan ja Samulin kanssa Lahdessa kiertämässä pari kauppaa ja katsastamassa uusin Pirates of the caribbean.

Mutta toisaalta kun on aikaa pysähtyä miettimään asioita niin tahtoisin vaan karata. Tiedättekö... palkata jonkun elämään mun elämän koska se olisi varmasti paljon parempi tässä kun minä. Palkata jonkun elämään mun elämän ja muuttaa sinne vuorille yksinäisyyteeni kasvattamaan laamoja ja kirjoittamaan filosofisesti vaikuttavaa omaelämänkerrallista fiktiivistä käänteisessä aikajärjestyksessä kulkevaa takaumina tapahtuvaa fantasian tunnuspiirteitä omaavaa harlekiini romaania. Eivaan ihan oikeasti luulen että mulle tekisi hyvää olla hetki poissa muiden vaikutuksen alaisuudesta, mutta ei asiasta sen enempää etten hairahda höpisemään yksitysiasioista.

Ostin nätin korun ja päätin alkaa opetella käyttämään koruja. Loppuviikoksi on mitä ilmeisimmin ohjelmaa... Olettaen siis että kaikki ei peruunnu jatkuvasti ja hankaluudet loppuvat edes joskus. Huomenna olen jopa lupautunut lähtemään siskon kanssa juoksemaan. Tämä on oikeasti vaikuttava asia kun ottaa huomioon että vihaan lähestulkoon kaikkea liikuntaa, erityisesti juoksemista ja olen kaikintavoin hyvin epäurheilullinen ihminen. Olen kuitenkin tässä tullut siihen tulokseen että olisi ehkä ihan terveellistä yrittää kohottaa peruskuntoa edes hitusen verran... mutta saa nyt nähdä tuleeko siitä yhtään mitään.

torstai 16. kesäkuuta 2011

unista

Mulla on filosofisesti hyvin jaksamaton olo. Eli siis en jaksa lukea kirjoituksiin vaikka pitäisi pitäisi pitäisi pitäisi. Lisäksi olen todella iloisesti hyvin hämmentynyt koska eräs asia jota en kerro.

klik


klik

Näin viimeyönä unta jossa mulla ja kavereilla oli jonkinlainen hämmentävä heimosota, oltiin jakauduttu kahtia. Toisaalla oli Tiia, Sonja ja Heini ja mun puolella Meri ja Elina. Mulla, Memyllä ja Ellulla oli toystoryn kaikki hyvislelut puolellamme ja toisilla pahikset. Sitten meillä oli suurensuuria värikkäitä vesipyssyn näköisiä hurjia aseita ja tehtiin hyökkäys toisten tukipisteeseen. Ne sai Merin ja Elinan kiinni, mutta mä piilouduin sängyn alle sen toystory kolmosessa olevan piilottelevan puhelimen kanssa. Näin sängyn alta kun  Heini lähti hyökkäykseen ikkunan kautta. Sitten mun puhelin soi ja heräsin ja Meri kysyi viettämään leffapäivää Elinalle ja puoliunessa vastasin ei. Vähän harmittaa, varsinkin jos en nyt saa edes mitään järkevä tehtyä tänään.

Tätä ennen oon nähnyt varmaan viitenä yönä unta jossa olen pokemon kouluttaja. En muista muuta kuin paljon pokemoneja.

klik

Tosin toissayönä näin myös hyvin hämmentävää unta. Kuvitelkaa olevanne ulkomailla ja lompakkonne olevan toisella puolen suurta kaupunkia. Olette vaatteet päällä kylpyammeessa joka on täynnä vettä ja on sijoitettu keskelle kartanon takapihalla olevaa suurta nurmikkoaluetta. Viereisellä tontilla on jonkinlainen hämmentävä nunnakoulu.

Alitajuntani on viehättävä.

jos ei syö voi kuolla

Ruoka on rakkautta. Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta. Tie vimmun sydämeen käy suurinpiirtein samaa reittiä vaikken mies olekaan. No ehkä ei, mutta ei sitä turhan kauas olla reitiltä eksytty totakaan kokeilemalla. Mulla on jotain liianmonta ruokapostausta kirjoittamatta tänne. Edellisen kerran kun kirjoitin ruuasta (eli tein piknikille kanasalaattia) multa pyydettiin jälkikäteen myös ohjetta. Muutamaan ruokaan oonkin kirjoittamassa teille ohjeen, mutta tämänpäiväiseen en taida oikein osata.

Sisko väsäsi meille puolenpäivän jälkeen ehkä maailman ihaninta nuudelihässäkkä ruokaa. Ideana on siis pistää tarjolle kaikenlaista lisuketta nuudelien lisäksi, mukaanottaen erilaisia jänniä liemiä ja kasata sitten aineksista täydellisyyttä hipovia nuudeliannoksia. 
 
toinen liemi oli suoraan pussista

siskon tekemä liemi siitakesienistä ja kanaliemestä ja chilistä 

Toi oli oikeesti myös tosi hyvää vaikka näyttääkin tossa kuvassa enemmänkin joltain suoliejulta.


porkkanaa, paprikaa ja sokeriherneitä

soijaa, chiliä ja valkosipulia

basilikaa, purjoa, chiliä ja valkosipulia

purjoa

katkarapuja ja tofua

Tofu oli aivan kamalaa (kuka sitä oikeesti syö?) mutta katkaravut aivan ihania.

Mutta nyt kun kaikki nuudelinoutopöydän osaset on esitelty niin valmiisiin annoksiin. Näitä oli toki enemmänkin, mutta en jaksanut kuvata jokaista lähes identtistä nuudelilautasellista. Nyt on aika, kadehtikaa.



(klikatkaa ne kuvat isommiksi jos koko häiritsee, kieltäydyn toistaiseksi muuttamasta
blogin leveyttä saadakseni isommat kuvat mahtumaan tähän)

Illalla äitin tultua kotiin meille ilmoitettiin että hop ylös sohvalta ja kauppaan, tänään pidetään juusto (ja leikkele ja patonki ymsyms.) ja elokuvailta. Mentiin siskon kanssa hop ylös kauppaan ja haettiin erinäisiä tykötarpeita ihanaa iltaa varten samalla kun käytiin vuokraamassa leffa. Sähköt meni rikkipoikki ja leffan katsominen siirtyi useilla tunneilla. Ruoka ei kuitenkaan kärsinyt vaan oli oikein ihanaa, vaikka allekirjoittanut ei juustojen ystävä olekaan ja joutui hieman karsimaan syömisiään.Sähkökatkoksen takia ruoka oli ehkä vielä odotettua kauniimpaa.




Nyt jätän teidät rauhassa odottelemaan tulevia ihania ruokapostauksia. Nauttikaa ruuastanne ja muistakaa syödä riittävästi.

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

levoton olo ja öldfölsd tiutau

näinä yön pimeinä tunteina olen päätynyt miettimään kirjoittamista. olen todennut että parhaat tekstit syntyvät täydestä tajunnanvirrasta silloin kun ei tiedä mitä sanoa ja on liikaa sanottavaa yhtäaikaa. silloin kun kokee ettei kirjoittamisella ole ollenkaan minkäänlaisia rajoitteita. rajoitteita tunnunkin kehittävän itselleni aivan liikaa jokapuolelle ainaikuisesti aamen.

olen todennut että tämä blogi on enemmän tai vähemmän paska. silti pidän tästä kovasti ja en tosiaankaan aio lopettaa tekohyvien tekopirteiden tekositäjatätä postauksieni tekemistä. olen toiveikas. uskon että ajan myötä alan irroittautua rajoitteistani ja siinä samalla hetkellä tästä blogista kuorituu oikein mukava ja hyvä blogi. sitä odotellessa kirjoittelen semipaskasti. onneksi kenenkään ei ole pakko lukea.

mietin tänään kuinka paskat blogit saavat minut alati harkitsemaan tietokoneen seinään heittämistä. sitten mietin oman blogini paskuutta ja harmistuin. sitten mietin, että vaikka paskat blogit ovat paskoja ja perin ärsyttäviä niin mitä se mulle kuuluu. jokainen kirjoittakoon vapaasti paskaa blogia jos niin haluaa välttämättä tehdä. en kuitenkaan ymmärrä ihmisiä jotka kirjoittaa paskaakin paskempaa blogia tiedostamatta sen paskuutta. luin tänään blogia joka oli järjettömän paska, mutta jonka kirjoittaja pyöritti niitä yliärsyttäviä mainoksia kaikkialla blogissaan ansaitakseen rahaa. ärsytti. vielä enemmän tosin ärsyttää ihmiset jotka piilottaa bloginsa muilta kuin kutsutuilta lukijoilta. miksi pitää kirjoittaa sitä blogia jos haluaa kertoa elämästään vain muutamille hyväksytyille ihmisille? eikö sitten voi vaan lähettää sähköpostilla kuvia päivän asustaan ja viikon puuhailuistaan. tai vaikka ruokavaliostaan jos kyseessä sattuu olemaan henkilökohtainen painonpudotus (lue:anoreksia) blogi. anteeksi karkeat sanani, en halua tuomita vaan ainoastaan ilmaista ärsyyntymiseni.

tai oikeastaan haluan vain kirjoittaa tajunnanvirtaa sillä tiedän että tulen pitämään tästä postauksesta enemmän kuin valtaosasta muista postauksistani. kirjoitin tänään hyvinhyvinhyvin tajunnanvirranomaista tekstiä eräälle ystävälleni naamakirjan välityksellä, kun oli asiaa. innostuin kirjoittamaan niin, että hetkeksi unohdin mesen ja irkin kauniin oranssin vilkkumisen (niinkuin teen muuten parasta aikaakin, anteeksi toverit en ehdi ihan juuri nyt tällä sekunnilla vastaamaan), ja uppouduin vain ja ainoastaan vuodattamaan syvimmät tuntoni facebook viestiin. äskettäin ajauduin lukemaan kyseisen viestin uudelleen ja totesin sen olevan mukavampaa luettavaa kuin ehkä yksikään ajatuksen kanssa kirjoitetuista teksteistäni missään. se oli mahtavuutta.

tahtoisin tähän loppuun liittää kauniisti kyseisen viestin vastaanottajan analyysin viestistä. tämä on osuva.

<*****> Se oli niin elävää ja eloisaa jne tekstiä että siitä välittyy se pohjimmainen epätoivon ja asdfasgklkjö-olon sekoitus :d

tahtoisin vielä kertoa kuinka mukavaa mulla oli tätä tekstiä kirjoittaessa. aivan mahtavaa. kirjoittaminen on parhaimmillaan sellaista upeaa ja mahtavaa ja ihanaa ja rauhoittavaa ja vapauttavaa. juuri silloin kun saa kirjoittaa ihan mitä ikinä lystää eikä tarvi välittää mistään. jätin kauniisti jokaisen ison alkukirjaimenkin pois tästä tekstistä ja se on ihan tarkoitettua! Oikeastaan aloitan nyt viimeisen lauseen sillä kauanodotetulla isolla alkukirjaimella, että tästä tekstistä tulisi vielä epäharmonisempi ja tasapainottomampi. no ei se ollut viimeinen lause mutta siitä piti kyllä kovasti tulla sellainen. nyt se onkin sitten tyhmä lause keskellä tekstiä mutta ei se haittaa. taidan mennä nukkumaan kun ei tästä tekstin lopettamisesta tule yhtään mitään. HOP nyt sormet irti näppäimistöltä.

muistakaa kirjoittaa ilman rajoitteita, hyvää yötä maan matoset!

lisäyksiä jälkikäteen: en muista millon oisin ollut näin tavattoman levoton. oon aivan todella retardilla ja pöljällä tuulella enkä tajua normaaleja lauseita mitä mulle sanotaan. luen ne kolmeentoista kertaan ja sitten ehkä ymmärrän. ja kun lopulta sitten ymmärrän niin naurattaa oma tyhmyyteni kun en ole tajunnut tavallista lausetta. hassua. ja muutenkin öldfsdköflskdflöksdöf. olen puhunut. nyt sinne nukkumaan mars.

maanantai 13. kesäkuuta 2011

miten mä mahduin laatikkoon? miksen mä halunnu pöksyjä? kuka mä oon?



Lauantaina pakattiin illalla tavarat ja suunnattiin auto kohti Myrskylää ja mummin mökkiä. Otettiin Sulo mukaan ja rakas ei oikein tykännyt automatkasta. Samulin auto sai kauniin heinäkoristuksen ja minä raapimisjälkiä ja ihottumaa. Sulo yritti hypätä auton hattuhyllylle kesken matkan ja pupua estäessäni ja sinnetänne venkoillesani katkesi mekon olkain. Äiti korjasi sen.


Kyseinen mekko on muuten mun ensimmäinen oranssi vaate aikoihin. Olen hämmentynyt ja rakastunut. Kuvittelin aina ettei oranssi pukis mua, kunnes perjantaina kuulin usealta henkilöltä kuinka hyvin mekko sopii mulle ja kuinka ihanan värinen sen on ja kuinka se on tosi mun  näkönen. Hämmentävää.




Mökkeilyyn kuuluu olennaisena osana pelien pelaaminen. Ykkösvisa on ihan parhautta ja pelataan sitä aina saunan jälkeen. Häviän aina.






Sunnuntaina lähdettiin mökiltä ja tultiin kotiin Lahden kautta. Käytiin katsomassa Kung fu panda 2 (joka oli surullinen ja pelottava ja hyvä).


Viimeiseksi säästin kauniin kuvan meidän mökin saunasta. Se, että puusaunaan asennetaan lavuaari on jo niin kornia, että se on melkein hienoa.

perjantai 10. kesäkuuta 2011

satajayksi häiriötekijää kun yrität lukea kirjoituksiin ulkona


... tai sisällä.


1. YLEn dokumentti söpöistä eläimistä

Miksi sen ainoan kerran kun on tekemistä kello kaksitoista lomapäivänä, tulee YLEltä kerrankin ohjelma, jota tekee mieli katsoa... edes minuutti? kaksi? ehkä kymmenen?



2. oven avaaminen, joka on nii kaunista, että on pakko hakea kamera



3. itsensä valokuvaaminen kun kamera nyt kerran on vierellä

"jos mä otan ihan vaan pari kuvaa... hemmetti nää on kaikki ihan tyhmiä, otan kyllä pari lisää. No miten nyt ei osu kivasti, ihan muutama enää..."



 4. auringon ottaminen lukemisen ohella, koska on aivan liian kuuma



5. hikoileminen

Tästä ei valitettavasti ole kuvaa julkaistavaksi.


6. liian söötti rannekoru



7. lasin läpi kirjalle heijastuva kaunis varjo



8. se miten kivalta kirja näyttää aurinkolasien lävitse

...ja se kuinka jää miettimään kuinka haluaisi näyttää maailman kaikille omien silmiensä lävitse.



9. ötökät

etenkin kärpäset, jotka hyppivät kirjan päällä


10. valokuvien ottaminen kaikesta

"otan ihan vain muutaman kuvan blogia varten"




--

Muttahei, jotta ette nyt erehtyisi luulemaan mua aivan toivottoman epäaktiiviseksi kirjotuksiin lukijaksi niin esittelen teille eilisen aikaansaannokseni. Tosin tänään kyseinen ajatuskartta on päässyt leviämään jo kaksinkertaiseksi...


Ja nyt on pakko sanoa hyvääyötä, huomenna joku repii tämän tytön kuitenkin ylös liian aikaisin!