sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

sukat


Asia jota rakastan lähes yhtäpaljon kuin sateenkaaria tai pupuja. Etenkin ihanat polvisukat ja ylipolvensukat on jotain niin ihanaa että ne saavat melkein maailman hyppäämäänpomppaamaan kiertoradaltaan. Rakkautta. En (taaskaan) kykene ymmärtämään miten sellaisen söpöyden on mahdollista olla olemassa.


Jos minulla olisi pirusti rahaa, voitte uskoa että huoneeni jokainen nurkka täyttyisi kauniista sukista. Täydellisistä pitkistä sukista. Rakkautta.

Nyt tahdon esitellä teille sukkataivaan, nettisivuston jolla käyn säännöllisin väliajoin kuolaamassa sukkia ja miettimässä mitkä sukat ostaisin jos minulla olisi varaa.

Istuessani tässä sohvalla sateenkaaripolvisukat jalassani ja kirjoittaessani rakkaudestani sukkiin, ajatelin myrkyttää mieliänne vielä muutamilla kuvilla sukista joita haluan... kyseiseltä nettisivustolta tietenkin. Tosin ihanimpia sukkia ei voi linkittää suoraan kuviin enkä jaksa alkaa kikkailemaan, joten joudutte nyt elämään ilman sateenkaarisukkakuvia.

Okei huijasin, otin itsestäni sateenkaarisukkakuvan laatua uuden koneeni ylipaska webbikamera. Mutta kuva on söpö, jopa mun lyhyet pikkusääret näyttää lähes pitkiltä, hämmentävää.



Mikään ei voi voittaa tätä

Se tunne kun löydät laukustasi pussillisen juustonaksuja kello kahdelta yöllä.

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

I just wanna party in my cowgirl boots


Tilasin spyro pelin mutta se ei ole tullut vielä ja olen hyvin kärsimätön. Käytiin tänään katsomassa mulle uutta konetta ja
I'M IN LOVE.

En jaksa odottaa että käydään hakemassa mun uus rakas tänne meille kotiin minulle ikiomaksi.

p.s. Arvatkaa mikä mulla soi päässä kooooookoajan.

maanantai 25. heinäkuuta 2011

spyro


Löydettiin aamulla ikivanha spyro peli pleikka ykköselle. Tyhmä peli ei kuitenkaan tahtonut millään toimia meidän pleikka kakkosella ja harmitti. Nyt palan kokoajan halusta päästä pelaamaan spyroa. En tajua miten voinkin haluta pelata jotakin näin paljon.

Serkut on meillä kylässä ja en yksinkertaisesti jaksaisi leikkiä. Kuitenkin... tulee sellainen olo että olen paskin serkku ikinä kun en kokoajan ole innokkaana leikkimässä ja nauramassa ja iloitsemassa elämästä pikkupoikien kanssa... harmittaa vähän.

Pyöräilin tänään noin 16km ja olen aika ylpeä itsestäni.
.

lauantai 23. heinäkuuta 2011

pepsi max + läppäri = itkevä vimmu

Note to self: 
älä kaada pepsi maxia koneen päälle, se menee rikki.


Olen pistänyt koneeni paskaksi. Todennäköisesti melko lopullisesti. Ei sillä että se olisi mikään maailmaaräjäyttävän hyvä ollut (enemmänkin mailmaaräjäyttävän paska, hidas ja laginen), mutta kyllä se harmittaa kun tajuaa rikkoneensa jotain, jonka kanssa on viettänyt tunteja päivässä viimeisen kahden ja puolen vuoden ajan. Varsinkin kun se jokin pitää sisällään järjettömän läjän tärkeitä tiedostoja. 

Äsken rakkaani suostui kuitenkin käynnistymään, joten muuan nörttiystäväni mukaan tiedostot saadaan kyllä pelastettua. En päässyt kuitenkaan kirjautumaan sisään koneelle käynnistymisesta huolimatta, sillä näppäimistö vaikuttaa olevan auttamattomasti piupaupox ja väärin toimiva. 

Viime sunnuntaina sain puhelun jossa kerrottiin mansikoiden olevan niin lopussa että töitä ei enää ole. Heippahei, lähetäthän verokortin ja tuntilistan niin pistetään rahaa tulemaan sinnepäin. Noh... palkka tuli eilen ja suurin osa on kadonnut ensi viikolla kun (toivonmukaan) uusi kone saapuu ilahduttamaan elämääni. 

Tällä nimenomaisella hetkellä katson televisiosta paskaa muodonmuutosohjelmaa ja odotan meriä saapuvaksi meille. Voisin mennä siivoamaan huonettani hieman. Seuraavan kerran päivitän todennäköisesti uudelta koneelta.



perjantai 15. heinäkuuta 2011

lammi lammi lammi ;___;


Mä katson tätä videota yhä uudelleen ja mietin miten kuulostan noin ärsyttävältä ja miten tämä video onnistuu olemaan näin huono. En ole päätynyt mihinkään ratkaisuun. Tämä video vaan yksinkertaisesti on huono ja saa lammin vaikuttamaan huonolta paikalta ja mut vajakilta. Tahdon silti jakaa videon kanssanne koska kuvasin tämän pitkälti jakaakseni sen edes jonkun kanssa.

Älkää rakkaat lukijat tai katselijat arvioiko mua ihmisenä tämän videon perusteella. Älkää oikeastaan minkään videon perusteella kun en mitä ilmeisimmin kykene olemaan millään tapaa normaali pikku vimmu kun tapahtumia taltioidaan videolle. Mutta jos nyt kuitenkin päätätte arvioida ja tuomita niin... no minkäs mä sille mahdan. Älkää olko liian ankaria.

Kyynärtaipeessa mustelma ja näytän nistiltä

Sain tänään mansikkakioskille myyntiin tosihyviä vadelmia. Syötiin vadelmia kun näin Sädeä ekaa kertaa Hämeenlinnassa.

Löysin kirpputorilta uskomattoman ihanan esineen johon rakastuin, mutta joka ei ehkä olekaan myynnissä. Myyjä lupasi kysellä lisätietoja ja palataan katsomaan mun uutta rakastettua ensi viikolla.

Tehdään mustikkapiirakkaa ja se tuoksuu älyttömän hyvältä.

Mietin miksi ihmiset on valmiita ostamaan 8litraa mansikoita 28eurolla vaikka se on ihan älytön riistohinta... mutta kauppa vaan käy.

Mietin myös miten jotkut ihmiset ei kertakaikkiaan kykene liikkumaan julkisilla paikoilla ilman meikkiä. Silloin on vika sisälläpäin. Itseään pitää rakastaa sen näköisenä kun on, myös ilman sitä epäkohdat poistavaa ja parhaita puolia korostavaa meikkikerrostumaa. Jos vain saisi koko maailman ymmärtämään, että muutos omassa asenteessa tapahtuu kun päättää sen tapahtuvan.

Mustikkapiirakka on valmista, mutta sen pitää antaa jäähtyä ja odottamisen tuska on niin suuri etten ehkä kestä. Poltin käteni ottaessani piirakkaa ulos uunista ja nyt sattuu vaikka hukutinkin sen hyvin vikkelästi jääkylmään veteen.

Ja nyt on sellainen hinku saada vaaleansininen kirjoituskone että sekoaminen ja viimeisenkin järjen hivenen menettäminen on lähellä. Teistä varmaan harva tietää surullisesta tarinasta joka kertoo pienestä vilmasta, 20e maksavasta maailman kauneimmasta vaaleansinisestä kirjoituskoneesta ja liian pitkästä matkasta kotiin. Tarina loppuu siihen että vilma ei voi ostaa kirjoituskonetta koska ei jaksaisi yksin kantaa sitä kotiin. Ja tästä on varmaan 2 vuotta aikaa. Harmittaa edelleen älyttömästiliikaa jokaikinen kerta kun muistuu mieleen.

Nyt menen syömään mustikkapiirakkaa.

torstai 14. heinäkuuta 2011

terveydenhuoltoa ja elokuva

Mietin tässä miten terveyskeskuslääkäriksi päästetään ihmisiä jotka ei tunnu tietävän yhtään mitään yhtään mistään. Kävelin tänään rohkasti sisään lääkärin huoneeseen ja apeuduin kun olin jutellut hetken. Lääkäri selasi netistä oirekuvauksia ja päätti mikä mua vaivaa. Atooppinen ekseema. No shit? Enpä olisi osannut arvata.

Kirjoitin tähän pitkän tekstin puolitohelosta ja ärsyttävästä lääkäristäni, mutta totesin että en halua julkaista sitä. Pitkälti siksi koska se oli huono ja epämielenkiintoinen teksti, mutta osaksi myös koska henkilökohtaisuuden raja.

Pisti vain tosissaan hämmentämään terveyskeskukset ja sitämukaa koko terveydenhuoltojärjestelmä ja päädyin hetkellisesti miettimään kaikkia terveydenhuollosta kitiseviä ihmisiä ja tunsin myötätuntoa.

Sittemmin olen alkanut miettimään sitä kuinka karmiva paikka terveyskeskus oikeastaan on. Kuinka kukaan ei ole iloinen terveyskeskuksessa, kuinka kenelläkään ei ole kaikki hyvin.


Näin laboratorion oven edessä sohvan jonka päälle pyörryin pienenä verikokeen jälkeen. Oli hämmenvän nostalginen olo.

Kevennykseksi liitän loppuun maailman parhaan elokuvan kolmannen osan suoraan youtubesta. Asdfmovie 3 on silkkaa mahtavuutta (ja katsokaa nyt herranenaika kaksi ensimmäistäkin osaa jos ette jostain syystä ole niitä katsoneet.)

keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

kaksi friikkiä ja ne muut

Se tunne kun olet Lahden keskustassa, tarkemmin sanottuna elokuvateatterissa, pukeutuneena viittaan.

Se tunne kun olet siskosi kanssa ainoa jolla on hattua suurempi asuste. 

Se tunne kun jokainen ohimenevä joko tuijottaa tai kääntää katseensa ja alkaa kuiskuttaa kaverilleen.

Se tunne kun kuulet ihmisten puhuvan sinusta, vaikka he oisivat ihan vierellä.


Se tunne on ihana ja pidän siitä kovasti. Ehkä sisäinen huomiohuora tykkää kun ihmiset huomaa ja katsoo. Vaikka ne katseet henkii myötähäpeää niin mitä väliä? Minä olen minä ja tahdon olla viitta päällä koska se on hauskaa. Elämä on elämää ja joskus pitää olla viitta.


Olin tosi söpönä ja luulen että ihmisiltä jäi se huomaamatta kun ne keskittti huomionsa viittaan ja käänsi sitten katseensa poispäin. Harmi.

Oikeastaan jännitin enemmän siskon puolesta. Minä kun olen aina ollut se sisarus joka värjäilee hiuksia pinkiksi (ja believe me, kun asuu Lammilla niin tämä ei ole mikään pikkujuttu, tai ainakaan ei niihin aikoihin ollut) ja kävelee Helsingin rautatieasemalla kigurumissa, sisko on se kenen ei ole tarvinut tehdä tällaista saadakseen huomiota. Mutta Heta selviytyi paremmin kuin hyvin ja kannettiin hienot asumme yhdessä ylpeydellä. Oli mahtavaa.



Huijasin vähän tossa alkutekstissä koska oikeasti yksi muukin ihminen oli pukeutunut. Tosin tämä tapaus oli suloinen korkeintaan 13v tyttö. Uskon että ihmiset laski sen hieman eri kastiin kun Vilma18veen ja Heta19veen.


Leffa oli hyvä. Oikeastaan yllättävän hyvä. Ärsyttävän trailerin perusteella en osannut odottaa niin hyvää leffaa. Edes trailerissa näkyvät häiritsevät kirjaa mukailemattomat epäkohdat eivät loppujenlopuksi onnistuneet pilaamaan elokuvaa (vaikka tavattoman turhia olivatkin enkä ikinä tule ymmärtämään miksi ne piti tunkea elokuvaan).


Univelat kasvoi ja kasvoi ja aamulla oli töissä uninen meno. Pääsin nukkumaan päiväunet vasta kuuden aikaan, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Salaa toivon että töistä tekstataan huomenna aamulla ja vuoro perutaan mansikoiden puutteen takia.


Nyt syön jäätelöä ja huomenna on lääkäriaika kello 09:50.

maanantai 11. heinäkuuta 2011

Apua maailman söpöintä


Ja huomenna matka käy kohti Lahtea ja Potterin ensi-iltaa joka itsessään on käytännössä ylihuomenna. Kauniisti kello 00:07. Ja keskiviikkona kauniisti aamuvuoro.

sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

ROARAAUAUAUURUWKKLKLE

Tahtoisin kamalan paljon olla pieni päästäinen joka vipeltää pellonreunalla ja murisee kaikille vastaantulijoille hurjana. Olis mukavaa.





Käytiin eilen tyttöjen kanssa retkellä Riihimäellä ja Hämeenkoskella. Näin kaksi pientä pöllöä, lepakon ja rusakon. Oli upeeta.

Tänään oon katsonut skinsiä ja syönyt. Nyt syön jälkiruokaa ja se on hyvää. Ja vois pelata kingdom heartsia tai pokemonia.

perjantai 8. heinäkuuta 2011

mietin tässä että

voisin kaivaa ulkosen kovalevyn esiin ja jakaa söpöjä kuvia kanssanne. muokkaamattomina. niitä söpöjäkivoja tai muuten vaan kiehtovia otoksia jotka ei koskaan päässeet julkaistavaksi. aloitan tosin koneen tiedostoista kun löysin jo niitä selatessani satajayksi kivaa kuvaa.




(tässä mä ihan vähän vaan melkein kaadun)






















 !!! tämän kuvan takia etsin käsiini ulkoisen kovalevyn koska tää on ehkä mahtavin ikinä ja täydellinen taustakuva !!!!






Taidan painua nukkumaan koska huomenna on herätys johonkin aikaan ja töitä töitä töitä.

torstai 7. heinäkuuta 2011

piknik ja pupuja

Sivistin äitiä tietokonekulttuurista (josta ymmärrän itsekin niiiin liian vähän että melkein hävettää) ja awwittelin kuville joita google toi eteeni.

Oltiin tänään piknikillä Tiialla. Lauantaina on töitä vaikka elin koko viikon uskossa että saan nukkua. Tuulosen nurkalle tulee uusi koju ja pääsen myymään mansikoita ABCn eteen.


kitkin rikkaruohoja tiian pihasta kerätessäni pupuille voikukanlehtiä.

keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Hamstereista

Siinä kohti kun jopa paint lagaa voi varmaan todeta paskakone ja heittää seinään?

Eniveis. Koin vitutusahdistus kohtauksen ja avauduin äsken äidille pitkällisesti siitä kuinka on turhaa miettiä mitään mikä kiinnostaisi koska ei ole eikä tule olemaan ikuisuuteen aikaa tehdä mitään mikä kiinnostaa oikeasti vaan pitää tehdä ainoastaan asioita joitä pitää tehdä. Tämän takia tulee vaan paha mieli jos edes vaivautuu miettimään mikä kiinnostaa. On siis parempi vain tehdä pakollisia asioita ja olla miettimättä parempaa. Kiinnostavia asioita voi tehdä joskus kun on aikaa. Ja tällä hetkellä ei ole aikaa tasan millekään muulle kiinnostavalle asialle kuin hamsteripelin pelaamiselle joten muuta ei kannata miettiä.

Tämä kaikki siis vain koska äiti kysyi mikä mua kiinnostaa. Sitten äiti rupesi nauramaan hamstereille ja mä rupesin nauramaan ja aloin miettiä hienoa avautumistani. Äiti sanoi että ostaa mulle hamsterin ja se lohdutti vaikkei sitä hamsteria voisikaan lennättää katapultilla niinkuin pelissä voi tehdä. Tai ainakaan se hamsteri ei varmaan hurraisi lennon jälkeen kuten pelissä.


Nauroin sille kuinka suloisesti hamsteripelihamsterit liukuu mahallaan ja mietin kuinka kivaa olisi olla hamsteri ja liukua mahallaan. Otin teille screenshotin mahallaan liukuvasta hamsterista.


Tätä kuvaa ettiessäni löysin kivan kuvan ja piristän tätä blogia sillä kuvalla. 


Tässä eräs musikaalin käsikirjoitusryhmän tapaaminen Tiialla viime syksyltä. Kuvassa katpteeni snufsnuf, Riku, minä ja Tiian lasit. Ja paavon silmät. Kaunista ja ah niin ahkeraa käsikirjoittamista. Ei uskoisi että näiden hetkien tulosta on elokuussa verkatehtaalla esitettävä musikaali... hassua. Hyvää yötä. 


Olin tänään tosi iloinen. Työpäivä kului yllättävän kivuttomasti ja mukavasti. Yksi asiakas tosin tuli antamaan huonoa palautetta koska mansikat oli mennyt auringossa huonoksi. Tuli paha mieli asiakkaan puolesta kun se oli joutunut pettymään. Vaikka eihän se mun vika ollut mitenkään, en mä voi aurinkoa sammuttaa mansikoiden takia. Harmitti silti ja olin apeana pitkään.

Ooceen katselun jälkeen totesin sipsuhimon olevan valtaisa ja pyöräilin kauppaan. Paikallisesta smarketista ei tosin saa enää taffelin valkosipulidipsua (joka on parhautta) joten pyöräilin edelleen ärrälle ainoastaan dipsun takia. Palasin kotiin lukemaan Heinäkuun cosmoa ja syömään sipsua. Olin älyttömän iloinen.

Äskettäin kävin mielenkiintoista keskustelua irkissä ja harmistuin syistäettä vieraannun ja sosiaalinen elämä katoaa. On kadonnut. Hajotti. Hajottaa.

Olin saanut 4 kommenttia eri random henkilöiltä ihkugalleriassa ja musta tuntuu että maailma ehkä räjähtää kohta kun näin mullistavia asioita tapahtuu. Mietin pitäisikö alkaa taas galleriasosialisoitumaan ja teineilemään. Tekisi mieli hankkia uusia kivoja nettituttuja. Toisaalta en tiedä riittäisikö datausaikani ja datausaktiivisuuteni yhteyden pitämiseen enää yhdenkään uuden ihmisen kanssa.

En jaksa etsiä mitään kuvia, paska postaus mutta eläkää sen kanssa.

möh

miks musta tuntuu että työt tappaa mut hitaasti ja tuskasesti sisältäpäin? en kestä mennä töihin kaiken sen tylsyyden keskelle. ja muutaman minuutin päästä se ois heittäydyttävä pyörän selkään... heippa.

pitäiskö rekisteröityä twitteriin tällaisten lyhyitten turhien päivitysten takia?

raavin huuleni auki ja raavin leuastani ruven auki ja tulee verta ja vajaan kahdenkymmenen minuutin päästä pitää lähteä töihin.

ei mulla muuta kun että en tiedä onko kylmä vai kuuma ja himottais ottaa heinäkuun cosmo mukaan töihin vaikka siellä ei periaatteessa sais lukea.

ruokaa ruokaa ruokaa ja jotain muuta


Työt sujui yllättävän nopeasti ja tuskattomasti, kotiin päästyäni pesin ensimmäisenä kanin. Söin ja aloin piirtämään... tai oikeastaan värittämään kuvaa jota olen väsännyt vuoden.

Ostin itselleni, siskolle ja siskon poikaystävälle hillomunkit paikallisesta leipomosta töistä tullessani, kaikki muu oli liian kallista. Vietettiin myöhemmin munkinsyöntihetkeä. Oli kivaa tehdä Heta ja Samuli iloisiksi.

Tulin koneelle ja kuuntelin pitkästä aikaa musiikkia. Löysin hyvää musiikkia ja hämmennyin.



Löysin kivan blogin ja luen kauniita tekstejä. Meri soitti ja pyysi Harry-Potter -iltaan joka sisälsi kaikkien leffojen katsomisen. Sanoin ei ja harmitti. Itkin kaiken väsymykseni keskellä pari kyyneltä. Harmittaa edelleen.

Huomenna on töitä yhdestä kuuteen ja vihaan jälkimmäistä vuoroa. Tämä vuoro on pidempi ja ahdistavampi. Pidemmällä vuorolla on tylsistymisalttiimpi. Ja jalkoihin sattuu enemmän. No ainakin saan nukkua.

Laitoin tänään paavopesusieni hupparin päälleni pitkästä aikaa ja tuli lämmin olo. Oli mukavaa syödä munkkia paavohupparissa. En pelannut ollenkaan Kingdom Heartsia ja se on outoa.

Haluaisin palata kesäloman alkuun. Tai katsoa edes skinsiä loputtomasti kyllästymättä koskaan. 

Oikeastaan tänään on ollut hyvä päivä. Oikeastaan tekisi kamalasti mieli mennä korkeasaareen.


peeäs. haluan tälläisen paidan! ihana. mistä näitä saa?
peepeeäs. miksi hukkaan aina kaikki tiedostot joita tarvitsen?

hyvää yötä maailma.