perjantai 30. syyskuuta 2011

yksi kaksi kolme mandriinia

 Tää on niinku jotain mielenkiintosinta ikinä. Lukekaa hei ehdottomasti tää. Tulee vaan mieleen vimmu14vee joka väsäs näitä gallerian päiväkirjaa vähintään viistoista päivässä. This is so much fun.

Oletko lähiaikoina ollut onnellisempi kuin koskaan?
- näääh. vaikka oisinkin niin tuskin osaisin vastata tähän kysymykseen että olisin. onnellisempi kuin _koskaan_ on aika pirun vahvasti sanottu. ihankun mä kykenisin muistamaan kuinka onnellinen oon ollut joskus. onni on (surun ja muiden vahvojen negatiivissävytteisten tunteiden kanssa) semmonen tunne, että se tuntuu aina ylitsepursuavalta. melkein aina onnellisena vois sanoa olevansa onnellisempi kuin koskaan. tuskin se onni kuitenkaan aina edellistä suurempaa on, se on vaan semmonen jännä illuusio että tällä hetkellä kaikki tuntuu merkityksellisemmältä kuin se tulee tuleivaisuudessa mietittynä tuntumaan.

Onko farkuissasi (tms. housuissa joita käytät usein) reikiä tai repeämiä?

- no siis oikeestaan käytän usein vaan mustia farkkuja ja niissä just ei taida olla! ei kyllä haittais ollenkaan vaikka oiskin koska mun mielestä repeemät ja kulumat kertoo elämästä ja siitä että vaatetta on rakastettu ja sitä on käytetty. söpöyttä. muttaniin ei ole. on sitten erikseen semmoset paikatut ja revityt siniser farkut, mutta emmä niitä usein käytä ku en oo oikein housuihminen vaan, sankari kun olen, tykkään hyppiä sukkahousuissa.

Milloin viimeksi näit henkilön, johon olet ihastunut?

- öhöhöhö ihastuminen mitä se on. oon ihastunut kaikkiin ja en keneenkään.

Nukutko vähintään 8 tuntia yössä?

- joo kyllä mä yleensä. tai nykyään vähän tuppaa usein lipsumaan ja nukun vaa seittemisen tuntia muta otan kii viikonloppusin. pyrin aina mahdollisimaan lähelle yheksää tuntia pääsemään kuitenkin. oon kovin uninen lapsi, en vaan osaa asettua nukkumaan koska duracell patterit ja tietokone.

Jos joku tulisi kotiisi kun olet viettämässä "laiskaa päivää", mitä luultavimmin olisit tekemässä?

- tietokone, kingdom hearts, frendit, spyro... 


Pidätkö itseäsi onnellisena ihmisenä?

- en tykkää kysymyksestä koska onnellisuutta on mahdotonta määritellä täydellisesti. toisaalta kysymys olikin että pidänkö itseäni onnellisena muttaniin. en halua vastata kiitos. 


Kannatko kenenkään kuvaa lompakossasi? Jos kannat, kenen?

- en mä kun mulla on tommonen vammakas kukkaro jossa on aika hankalaa kantaa kenenkään kuvaa

Mistä herkusta sinun on lähes mahdoton luopua?

- karkeista ja pepsistä maxista. kaikesta mitä nyt ylipäätään tekee millonkin mieli. itsekuri nolla.


Kutsutko kavereitasi lempinimillä vai heidän oikeilla nimillään?

- lempinimet on aika rakkautta. mutta jos tyypillä ei satu olemaan lempinimeä eikä se ole helposti väännettävissä tai en tunne tyyppiä riittävän hyvin niin sitten ihan oikealla nimellä.

Oletko tyytyväinen syntymäkuukauteesi? Jos et, milloin olisit halunnut syntyä?

- syyskuu on ihan jees. onhan meitä syksyn lapsiakin pakko olla, mitä sitten että kaverit täyttää vuosia yheksän kuukautta ennen mua? oon ihan okei asian kanssa, ei oo mitään ongelmia tullu tähänkään asti.


Inhoatko verikokeita?

- no ei se ny mitää erityisen mukavaakaan oo kun sua rei'itetään ja sitten valutetaan viis putkellista verta ulos... mutta en kai mä inhoa inhoa, en vaan tykkää.

Oletko kokeillut nuuskaa?

- hyi en


Onko kaikki isovanhempasi elossa?

- joo on ne kyllä! mulla on aika nuoret vanhemmat ja nuoret isovanhemmatkin että kyllä ne vielä mennä porskuttaa vuosia!

Mitä teet huomenna?

- käyn koululla huikeat kaksikymmentä minuuttia ja sitten tuun kotiin lagaaman. jos jaksan käyn tarkistamassa on meidän takapihan metsätiepolkujuttu kasvanut ihan umpeen ja mahdollisesti käyn kävelemässä. pelaan ehkä pleikkaria ja oon koneella ja illalla lähden pileisiin.

Onko sinulla suunnitelmia viikonlopuksi?

- no lähinnäpä nuo pileet ja viikonloppuvieras.

Mitä odotat tällä hetkellä?

- hmm.. tää on paha. odotan sitä aikaa kun saan asua sulon kanssa vuokrakämpässä ja opetella elämään omaa elämääni. lyhyemmällä aikavälillä odotan kirjoitusten lopullisia tuloksia. odotan matikan kokeiden takaisin saamista. odotan italiaan lähtöä vajaan kahden viikon päästä. onhan näitä. elämä on täynnä odottamisen arvoisia asioita ME LIKES!

Kaipaatko menneisyyttäsi?

- luulen että aika moni ihminen kaipaa osia menneisyydestään. aika kultaa muistot, kliseitä heitelläkseni.

Ketä halaisit nyt jos saisit halata ketä vaan?

- koko maailmaa!


Tahtoisitko olla jossain muualla nyt?

- no kyllähän niitä paikkoja keksii jos alkaa miettimällä miettimään. ei tää perjantainen keskiyöndataaminen nyt ehkä mitään maailman supermahtavinta tekemistä ole. mutta en valita. ilman tätä kysymystä en olisi kaivannut muualle joten kai voin hyvillä mielin vastata että en mä erityisesti tahtoisi olla muualla nyt. en pahitteeksikaan pistäisi tosin. lontoo tai new york vois olla ihan kiva?


Oletko hiljainen vai äänekäs?

- tää vaihtelee aika hurjan paljon. isossa porukassa tuppaan olemaan melko hiljanen, mutta jos sille päälle satun että on selitys menossa niin äänen taso tykkää nousta melkosen korkealle hihi. asiaa ei yhtään auta se, että mulla on poikkeuksellisen korkea helarikimitys pikkutytön ääni. just semmonen hunajaa korville eikutä.


Mitä aiot kesällä?

- ens kesänä? me mennään merin ja tiian kanssa reilaamaan! how cool is that? ihan mahtavuutta! sittenhän sitä vois vaikka muutella pois kotoa! jännä kesä tulossa. ihan iso vimmu pitäisi osata jo olla sillon. selvitä hengissä maailmalla ja kaikkea. mitenköhän mahtaa käydä.

Mitä sanoit viimeksi?

- "joojoo" vastauksena retoriseen kysemykseen pitäisköhän olla jo kone kiinni.


Montako tyynyä sinulla on nukkuessasi?

- yksi. mielellään pehmeä ja sopivan viileä. ei liian paksu muttei liian lituskakaan.

Oletko koskaan nähnyt saman unen toistuvasti? Millainen se on?

- pienenä näin aina semmosta ns. fantasiatarina henkistä unta missä oli joku suuri sota ja juoksin rinnettä ylös karkuun ja sielä tuli semmosia jänniä vähänniinku huoneita ja juoksin vaan huoneesta toiseen rinnettä ylöspäin ja sit sain joltain oudolta olennost pussillisen glitteritaikajuttua. en ikinä muista mitä se oli tai miten tää päätty mutta kai se jatku tota samaa kaavaa toistaen.

Ärsyttääkö sinua, jos joku rupeaa neuvomaan sinua?

- joo. luulen että kuka vaan joka on joskus neuvonu mua tietää tän. oikeesti oon tosi ärsyyntymisherkkä jos joku tulee neuvomaan. oivoi vähän käy sääliksi kivoja neuvojia.


Osaatko sinä keittää kahvia?

- herranen aika mä muuta kotona teekään. noei. mutta aika usein sitä pistetään lapsi keittämään aikuisille kahvia murmurkatkeruus. oon sentään ainut tässä perheessä joka ei kyseistä litkua juo. mutta mikäs siinä, kahvinpurut tuoksuu tosi namille.


Pidätkö hiuksistasi?

- ihan kyllä tykkään. nää on kasvat hirmuisen pitkiksi. tämmönen blondi kuollut rotan häntä uuhaah. kai näille vois jotain tehdä muttakun meh kattokaa kun jaksan.

Menisitkö syömään George W. Bushin kanssa, jos se olisi mahdollista?

- luulen etten uskaltais


Suosikki vuodenaikasi?

- kevät ja syksy awwaww


Lävistyksiä?

- mun rakas smiley! tsihih!


Nukutko TV päällä?

- arvatkaa kakstoista kertaa luinko "nukutko tv:n päällä?" kyllä ehdin hetken miettiä että mitähän kummaa, kissoilleko tämä kysely on tehty ennen kun tajusin lukea uudelleen ja ajatuksen kanssa. onneks tää loppuu kohta niin pääsen nukkumaan... tv:n päälle.

Onko olemassa yli kolme ihmistä, joita vihaat, tai joista et pidä?

- tyhmää rinnastaa vihaaminen ja ei pitäminen. en usko vihaavani ketään ihmistä. ehkä on olemassa yli kolme joista en pidä, en tiedä, en jaksa laskea.

torstai 29. syyskuuta 2011

Syväluotaava analyysi matematiikan kokeesta + shaibaa


Jälleen todistusaineistoa siitä, kuinka loistava oon ottamaan valokuvia. Ei ehdottomastikaan kannata tarkistaa zoomausta ennen naamakuvien ottamista. Tosin tiia esitti vahvan argumentin tän kuvan (kuvaustavan) puolesta toteamalla, että harvoja kuvia omistetaan tällätavoin nenille. Aina otetaan silmäkuvia ja suukuvia, mutta saanen hei kysyä, missä on nenäkuvat? Järkyttävää ruumiinosarasismia.

Muttaniinjoo jee tosiaan tänään oli matikan kokeet ja tää lause on typerän kuulonen. Koe oli siinä mielessä hyvin hämmentävä, että en kokenut osaavani ensimmäisiä tehtäviä joiden (tosin ilman perusteita) oletin olevan helpoimpia. Puolet ajasta meni ensimmäisten tehtävien turhaan miettimiseen ja kyvyttömyyteni toteamiseen. Näinpä jäi puolet vähemmän aikaa laskea ne tehtävät, jotka osasin. Kaikki osaamani tehtävät oli hirmuisen pitkiä ja siksi pelottaa, että on tullut satajayksi laskuvirhettä. Hurjaa.

Oli muuten herkkää huomata laskun lopussa merkkivirhe sen alussa. Merkkivirheen takia mun nollakohtana oli esimerkiksi 2-neliöjuuri2 mukavan 3 sijaan. Oikeesti tuntuu että tuhlasin aikaa way too much aivan turhaan. Jotenkin olin aivan pihalla kaikesta. Hurjistuttaapa edelleen. Tuli huono teksti, korjaan asian laittamalla näytille ensin kuvan matemaattisesta epätoivosta ja sen jälkeen randomsöpön naamakuvan. Enjoy.


keskiviikko 28. syyskuuta 2011

matematiikan ilo



Polaroin.com on siitä kiva sivusto että se tekee sun kuvista ylihipstereitä ihan ilman että täytyy itse nähdä paljon ollenkaan vaivaa. Lisäksi se saa melken poikkeuksetta kuvat näyttämään kivoilta. Ja niin vaivattomasti. Ah tätä laiskan bloggaajan arkea.

Tänään oli matikkapäivä ja sen kyllä huomaa. Viimeisimpien asymptootti ja simpsoninmenetelmärikkaiden tuntien aikana paloi ehkä muutamaan otteeseen hermot ja ah niin ihana matematiikan maailma sai mun luonteen ei niin ihanat puolet esiin. Pyydän syvästi anteeksi tiialta ja sonjalta jotka sai kestää mua. Toisaalta ne on kavereita ja sitoutunut pitämään musta vaikka skitsoaisinkin toisinaan turhaan joten hähä oma moka!

Ei mulla asiaa ollut. Paitsi että suudesinfiointiaine maistuu kamalalta ja saa kielen kertakaikkiaan kipeäksi ja kuolleeksi. Oivoi.

tiistai 27. syyskuuta 2011

matikkajuhlat neljällä kuvalla

aka. viime sunnuntai neljällä kuvalla




elämäni pähkinänkuoressa


en näytä itseltäni tänään ilmeisesti


!!! YLLÄTYS !!!

Uskaltauduin tänään makoilemaan mukavan lävistäjän penkille ja pitelemään huultani ylhäällä kun neulaa survottiin mun lävitse. Eikä se edes sattunut (koska tämä pitää aina mainita). Oon aivan superyllättynyt ja innoissani että uskalsin! Sitäpaitsi oon rakastunut siihen että tää koru on just niin häiritsevän ja oudon näkönen. Ja siihen ajatukseen että pian totun siihen ja sitten tää häiritsevyys ja outous on suloinen ja kaunis osa mun suloista ja kaunista olemusta. Mutta how cool is this? Oikeesti oon nyt aivan järjettömän iloinen!

Palaan pelaamaan the sims socialia. Olkaa mitä mieltä haluatte (koska tiedostan että valtaosa on varmaan sitämieltä että aivan järkyttävää ja hirveää ja rumaa marimarimari) mutta mä pidän tästä ihan hirmupaljon! I'm in love!

maanantai 26. syyskuuta 2011

ehkä onkin niiiin, että elän vaaiiiin kerran.


Toisinaan näytän poikkeuksellisen paljon pikkulapselta. Nyt on yksi niistä hetkistä. Tosin se on mun mielestä lähinnä supersöpöä ja ihananmahtavaa. En tiedä miksi. Ehkä osa musta ei halua olla vielä kahdeksantoistavuotias mukaisolapsi. Oon ihan vaan pikkuvimmu kiitos.

Huomenna kun palaan kotiin maailmalta niin mulla on mukanani ylläri joka on kanssa niin super ettei mitään rajaa. Oon aivan yltiöinnoissani täällä hihii.

Kirjotin joskus ehkä mahdollisesti tänne siitä, kuinka alan aina yllätäen hokea jotain sanaa ja siten tungen sitä jokaväliin. No se sana on nykyään super. Ei mitään käsitystä mistä tämäkin sitten sai alkunsa. Kaikki vaan on nyt ihan todella mahtavan upean superhienoa ja superihanaa. Vaihteeksi positiivinenkin asennoituminen.

Sitäkään en kai kertonut että filosofian kirjoitukset meni aika mahdikkaasti. Tulokset lähti matkaamaan kohti yyteeällää ällänä (olipas monta älälälälälllläää äännettä). Toisaalta ehkä ei pitäisikään kertoa tästä tässä, koska on semmonen hieman pienehköä suurempi pelko että tulokset tulee tippumaan sen yli 3 pistettä ja sitten ollaankin ihan naama mutrussa een papereiden kanssa. So sad.

Oon aivan järjettömän koukuttunut facebookissa olevaan the sims socialiin. Ystävällisesti koukutin myös koko kaveriporukan samaiseen peliin niin pahasti, että eilenillalla tähän aikaan kävi kyseisessä pelissä aikamoinen vilinä. Varmaan minuutin välein tupsahteli viestejä joissa pyydettiin lähettämään milloin mitäkin pelissä tarvittavaa. Koeviikkohan onkin todella optimaalista aikaa koukuttua fb peleihin eikös eh?

Keksin tänään myös aika super(äöäyh)mahtavan projektin koko ensi vuodeksi. En jaksa odottaa! Oli vielä jotain kerrottavaa aivan takuuvarmasti mutta hitsivieköön tää on jo ihan hirmuisa monsteripitkäpostaus joten ehkä lopetan tähän pisteeseen joka seuraa seuraavaa tätä sanaa. tätä.

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

se tunne kun...

... joudut opettelemaan muokkaamaan uudella tavalla, koska gimp on ärsyttävä ja tyhmis ohjelma.

... et osaa päättää mikä muokkauksista on kivoin.

... olet söpö (hihihih) etkä ole lukenut kokeisiin.



... tykkäät tämän biisin kertosäkeestä.




englantia englantia englantia... oho hihi oon söpö otanpa turhia webbikuvia


hei maailma !

perjantai 23. syyskuuta 2011

marjamaitoa

Syötiin hyvää namiruokaa ja lasketaan Memsun kanssa matikkaa (lue: mä pelaan facebook simsiä, otan ja muokkaan kuvia ja juon way too much pepsiä). Kohtapian Ellu saapuu ja sitten pitäis selviytyä vaatekriisistä! Kamala kohtalo! Muttaniin. Meri ja matemaattinen hämmennys:




ps. mulla on maailman söpöin pupu

torstai 22. syyskuuta 2011

pupu tahtoo päärynää


mulla on maailman ihanin pupu. ja ei, en edelleenkään lue kokeisiin.

Kappalejaoton sanaoksennus

Sain tänään tietää meneväni joulukuussa Frankfurtin sijaan Lontooseen. Katsomaan Chicago musikaalia. Satoi vettä ja käytin sateenkaarisateenvarjoa. Parasta sateessa on toi sateenvarjo. Tahtoisin keltaiset kumisaappaat. Ostin suklaakeksejä koska tuli pahamieli ja satoi ja pitää (pitäisi) lukea äikän kokeisiin. En lue, mutta kohta joojoo luenluen. Mulla on vilu ja odotan Lontoota. Löysin hyppytunnilla hirmu monta ihanaa bändiä ja oon taas hetken aktiivinen musiikinkuuntelija (Mutta en yksi niistä "musiikki on mun elämä" tyypeistä. Ei sillä että niissäkään mitään vikaa olisi, en vaan ole itse.). Totesin olevani aidosti empaattinen ihminen. Tiedä sitten onko se hyvä vai huono asia. Perjantaina mennään tyttöin (hehe hauska sanamuoto) kanssa valloittamaan Lahden baarit/baarin, jotain en tiedä, mutta tiedän (voiko mitään oikeasti tietää?), että tulee olemaan superia. Päivitän wilmaa viiden minuutin välein, jos filosofian opettaja olisi vaikka lähettänyt mulle alustavia korjaustuloksia kirjoituksista. En edes tiedä tuleeko tulokset tänään vai ensi viikolla joten this is kinda frustrating. Tein kerrankin enkun läksyt (tosin vain koska tajutessani eläväni tunnin etuajassa olikin tunti mukaylimääräistä aikaa olla kotona hyppytunnilla) ja niitä ei käyty läpi ja ärsytti. Ostin eilen kolmet sukkahousut ja Meri osti mulle maailma söpöimmän pupukorun josta tuli mun kalevalakorulinnun ja tiian norsukorun kaveri.

Alla kuva, joka kuvastaa 99% mun ottamista teinipeilikuvista. Oon aivan surkeutta ton asian suhteen.

 
Kukkuluuruu!

tiistai 20. syyskuuta 2011

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

millon nämä filosofiapäivitykset oikein loppuu?


Kävin abitreenien keskustelupalstalla lukemassa keskustelua huomiseen koitokseen liittyen ja vittuunnuin suuresti suomen filosofien nuorison keskustelupalstakäyttäytymisestä. Odotin mukavaa ja asiallista keskustelua kirjoituksista yleisellä tasolla.. ehkä jopa eri lukemistavoista ja muusta mielenkiintoisesta. Kohtasin loputtoman läjän minäkeskeisiä kirjoituksia, joissa omat filosofian arvosanat oli mukataktisesti piilotettu muun tekstin sekaan. Esimerkiksi sivulauseessa, jossa mainittiin yhdellä sanalla todistuksen kymppirivistö. Jokaista tällaista viestiä seurasi tietenkin kolme muuta, joissa ylistettiin maasta taivaaseen kymppirivin omistavaa henkilöä ja kerrottiin kuinka hän kirjoittaa takuulla ällän. Ihan kuin kurssiarvosanat korreloisi suoraan kirjotusmenestykseen... Tietenkin kehumisviestienkin ohessa muistettiin mainita oma koulumenestys.


Todella hyödyllistä ja filosofista.. Vitutuksen lisäksi keskustelupalstan lukeminen lisäsi myös stressiä ja tiputti muutenkin olemattoman pienet selviytymisoletukset miinuksen puolelle. About jokainen keskustelupalstailija ilmoitti tavoitteensa olevan vaatimattomasti L. Tiesinhän mä jo etukäteen että filosofian kirjoittajista valtaosa on niitä, joita aihe oikeasti kiinnostaa ja jotka tavoittelevat hyviä arvosanoja, mutta jotenkin ymmärsin sen tänään konkreettisesti. Mä en tule ikinä saavuttamaan tavoitteitani. Hyvästi ja aamen. Huomenna tulen päivittelemään tänne tuskaisena huonoa menestystäni. Nyt voin enää ajatella, että viidentoista tunnin päästä tämä on ohitse.

L.I.F.E.G.O.E.S.O.N.




Mä oon hyvin vahvasti sitä mieltä etten tuu saavuttamaan odotuksiani filosofian kirjotusten suhteen, vaikka abitreenien videoita katsoessani totesinkin, että lähes joka tehtävään kelpasi vastaukseksi melkein mikä vaan maan ja taivaan väliltä, kun sen osasi perustella oikein. Paskanjauhantakyvyt pistetään koetukselle. Ärsyttää kun en muista mitä on metodologinen instrumentalismi. Paitsi että muistan, mutta aiemmin tänään en muistanut. Nyt en muista käsitteitä, joita en muista edes nimeltä.

lauantai 17. syyskuuta 2011

hyvää syntymäpäivää minä




Sain tänään enemmän haleja kun oon saanut ehkä viimeisen vuoden aikana (no en oikeesti koska tykkään niin kovin halia, mutta paljon kuitenkin!). Lisäksi sain sympaattisia kortteja ja paljon paljon hymyjä ! Nyt väsyttää ja nukuttaa ja olo on iloinen.

Kävin ostamassa lähikaupasta siiderin ja multa ei kysytty papereita. Tungin kyllä passin kassaneidin naaman eteen, ihan vain varmuuden vuoksi. Se näytti hämmentyneeltä ja vilkaisi sitä. Olen hämmentynyt. Mutta eisemitään iloa riittää.

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

kuume


Heräsin yöllä järjettömään kylmyyteen, metsästin itselleni kaksi peittoa, pitkät housut ja kuumemittarin ja totesin että nyt nousi muuten kuume. Nukuin yön aikana kaikenkaikkiaan kauniit kolmisen tuntia. Koulu jäi väliin ja kärvistelin kotona kuumeisena, ahdistuen siitä, että pitäisi lukea filosofiaa, mutta olin liian uupunut pitämään kynää kädessä. Nyt toivon sormet ristissä, että parantuisin perjantaiksi.. tai edes kirjoituksiin mennessä.

Eniveis, sain toisen flodekortin. Tämä pisti miettimään, kuinka paljon aikaa ja vaivaa kyseisen kortin tekemiseen on vaadittu. Olen ihan pirun imarreltu ja ilostunut.

tiistai 13. syyskuuta 2011

"ehkä susta vielä joskus tulee aikuinen"



Sain tänään (aikaisen) synttärikortin postissa. Lähettäjästä ei ole pienintäkään ideaa (paitsi helsingin postileima antamassa suuntaa), mutta tulin hirmuiloiseksi ja sitten oli aikalailla mahdotonta keskittyä filosofiaan.

Meri tunnusti tänään ensimmäistä kertaa että musta voikin ehkä joskus kasvaa aikuinen. Näytin kuulema aikuiselta.. Tiedä sitten.. ehkä se johtui vaan hämäävän korkeista korkokengistä.

Mietin sitä, että vaikka pitäisi kai jännittää ja olla innoissaan täysi-ikäisyyden lähestyessä niin mulla on lähinnä aivan täysin normaali olo. Ehkä se tulee sitten myöhemmin. Maanantaina kumminkin kirjoitukset, joten sitä iloisuutta kompensoimassa on mm. ystäväni stressi, paniikki ja huonot minäpystyvyysuskomukset.

Mutta ehkä musta joskus tulee iso tyttö. Tai sitten ei, ehkä pysyn mielummin aivan pienenä vimmuna. Riku sanoi tänää että mun kengät näyttää kirjavalta oksennuskasalta, mutta niissä on yksi positiivinen asia, se että näytän pidemmältä. This is why I like my friends.

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

maailmassa monta on ihmeellistä asiaa



nää tässä on mun superihanat henkselihousut. kadehtikaa. 

shots shots shots shots shots shots



Luulen että unohdin mainita eilisten tyttöbileiden olleen samalla naamiaiset. No ne olivat. Rakastan naamiaisia, ikinä ei ole liikaa mahdollisuuksia pukeutua keijuksi. Oli meillä sitten yksi jääkiekkoilija-pintaliitäjä parikin. Kun tyttöjenillasta puhutaan niin tietenkin koko ilta koostui pitkälti tyynysodasta alusvaatteisillaan. Noeivaan. Mutta oli superkivaa ja mun ja idan synttärisuunnitelmatkin vähän selkeytyi.. ehkä.




 


lauantai 10. syyskuuta 2011

nää on mun nyy.. eikumitä


hyviä puolia siinä, että äitisi on yksityisyrittäjä ja hänellä on ylihieno sähkökutomakone: joku päivä kun tulet kotiin äitisi on voinut kutoa kiitettävän ison kankaan kuvistasi. sisäinen narsistini iloitsee, vihdoin voin sisustaa omilla kuvillani! noeivaan. no kyllä. noei. hähä en tiedä enkä kerro. mutta tää on oikeesti aika pirun amazing. ois vaikka toi naama en oliskaan minä.


peeäs mulla soi päässä nää on mun nyytit nänää on mun nyytit en tiedä mitä pyysit mut nää on mun nyytit. hyvää loppuyötä kaikille.

perjantai 9. syyskuuta 2011

way too much filosofiaa



välillä se hämmentää, kuinka hyvää musiikkia löytyy isin levyhyllystä... tosin enpä ole ikinä ollut sellainen juntti kakara jonka mielestä kaikki isin kuuntelema musiikki on shaibaa. oikeastaan tykkään aika laajalti isin aarrehyllystä. tänään tuli postissa ylläoleva ihanuus. tykkään paljon. kannattaa kuunnella valkyrianssia se on ihanan rennonletkeetä suomalaista musiikkia. plussana tietenkin se että yksi bändin jäsenistä on isin tuttu.

muita isin levyhyllystä bongattuja helmiä mainitakseni lynyrd skynyrd (ja oikeastaan muukin south'n rock mitä isillä on, lynärit vaan ihan ykkösenä) CMX ja useat vanhat blueslevyt. lapinlahden linnut oli kanssa aika letkeetä kuunneltavaa. tosin se levy taisi olla van lainassa kirjastosta.


 "varo, sä tuut raskaaksi!"

tässä on mun mahti kalevalakoru joka on saatu niinkin kalliilla kuin ilmaiseksi sellaisesta lähteestä kuin äiti. se vaan saapui pari vuotta sitten mun luokse ja antoi vanhan korunsa mulle. enkä edelleenkään tiedä mitä tein ansaitakseni sen. äiti kertoi sen olevan hedelmällisyyden symboli. nice one. nyt tiia raukka pelkää että tulen raskaaksi.


tämä viimeinen kuva edustakoon ahdinkoa jossa kieriskelin opiskellessani yhteiskuntafilosofiaa ja miettiessäni naminaminamiruokaa (josta on btw tulossa ohje blogiin jokupäivä tässä kun jaksan kirjoitela ja muoksia kuvia) jota saisin ahkeran lukemisen jälkeen.

huomenna ois ohjelmassa way too much (miks kirjotan nykyään englantia niin paljon. ja puhun myös muuten. jänskää) filosofiaa ja tyttöjenilta!

torstai 8. syyskuuta 2011

kaakaota ja yli-innokas kani


En ole edelleenkään lukenut filosofiaa, enkä usko että aion avatakaan yhteiskuntafilosofian kirjojani tänään. Mulla on nyt lepopäivä. Piste. Tiia kävi kaakaolla ja sain ystävänlahjan aka. tii oli polttanut mulle levylle erään hauskan kaveripiirin sisäisen jutun, jota olen odottanut viime joulusta asti. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan i guess.

Oli mukavaa. Nyt pitäisi lukea enkun sanoja ja arvatkaa huvittaako? vihje: ei huvita sitten yhtään.

Äitin käyntikortit tuli postissa ja mun huulen yläpuolella on kuiva atopialäntti. Muutenkin mun naama kokee atooppista kuolemaa ja tuntuu ettei mitkään rasvat auta. Tämä johtaa siihen että raavin ja revin kuivia kohtia saaden naamani vuotamaan verta. Ei niin kovin kaunista.

Mulla oli tänään eläinpaita ja kalevalakoru. Ettäs tiedätte. Nyt teen jotain hyödyllistä (niin vittusaatana!)

ottakaa tää kipu pois

kurkkukipu päänsärky väsymys nuha yskä ääni lähtenyt saamaton olotila

se olo kun tulet hyppytunnilla kotiin etkä tee mitään mitä pitäisi tehdä vaan katsot lukuisia jaksoja frendejä ja muokkaat kuvia. en jaksa mitään tänään.

tein eilenillalla tunnukset twitteriin kokiessani että mulla on liikaa turhaa asiaa jonka voi helposti ilmaista 140 merkin sisällä. aina.

puolen tunnin päästä lähden kouluun kärsimään ja odottamaan kotiin pääsemistä, vaikka tiedän ettei täälläkään odota kuin filosofian ja matikan kirjat.



tiistai 6. syyskuuta 2011

"ymmärrätkö?" "en"


 Olin tänään ajamassa hämeenlinnassa. Taisin kirjoitaakin siitä tänne. Menomatkalla satoi ja ajoin jatkuvassa pelkotilassa kahdeksaakymppiä. Kaupungissa säädin ja opettajalle esitetty arvio omasta ajotaidosta koostui sanasta "huonosti meni. kaikki." Tosin ajo-opettaja koitti lohdutella minua kertomalla että olin täydellisen normaali ajaja verrattuna ratin takana viettämääni aikaan. As if..


Otin kuvia ja pidin kolme ja puoli tuntia matemaattistafilosofiastriimiä netissä. Näennäisen turha striimi piti sisällään pitkiä filosofisia keskusteluja ja luulen että sain oikeasti jotain irti tästäkin turhasta ideasta. Ainakin opin lisää käsitteitä.

Katsotaan äitin kanssa frasieria ja kaipaan kavereitani. Kaipaan myös itseäni ja kivoja vaatteita. Turhamaista mutta totta.



Mietin jatkuvasti elämää kirjoitusten jälkeen. Kirjoitusten jälkeen teen sitä ja kirjoitusten jälkeen teen tätä, onneksi kirjoitusten jälkeen on sentään aikaa... ja samalla tiedän, että kirjotusten jälkeen on ehkä vielä kiireisempää. Mutta ehkä asioiden tekeminen ei silloin tunnu niin pakkopullalta. Ainakin monet asioista ovat mukavia. Siis niistä mitä olen suunnitellut tekeväni.

Tahtoisin halia vähän kaikkia.