keskiviikko 8. helmikuuta 2012

filonilla - pikku ystävä

Matikan prelin jälkeen mua on vaivannut väsymys. Koulu on käytännössä loppunut (jos nyt ei lasketa yllättävän nopeasti lähestyviä kirjoituksia) ja helpottuneen stressaantunut väsymys vallannut sen ennen viemän tilan mun elämässä. Väsymys ja eilisiltainen hetkellinen pieni kuume. Sitten taas väsymys.

Kävin tänään opolla ja nyt tiedän miten menetellä ja minne hakea kouluun. Ehkä ainakin. Loppupäivän vietin... no ollen väsynyt.

Mä en kukistanut matematiikkaa eilen, mutta rakas pupuni sulo teki sen sunnuntaina. Onneksi toiset on onnekkaita. Toisaalta tiistaisen prelituskailuni jälkeen motivaatio pärjätä kirjoituksissa korottui vähintään potenssiin neljäkymmentäneljä. En halua, että kirjoitusten jälkeen on yhtä paha mieli kuin prelin jälkeen.


Tiedättekö kun jokatoisessa blogissa on postauksia tyylillä "sain siltä ja tältä sitä ja tätä ja voi sain nää kauniit korut siltä ja tältä randomiksi lahjaksi". Tää on nyt se hetki, kun mun blogi pääsee lähimmäksi niitä blogeja. Sain tänään ehkä lähes maailman suloisimman (ja riskialttiimman näköisen) lampun. Lamppu on laatua Lammin kirpputori ja maksoi euron.


 (tässä kohti katsotte kuvaa ja kadehditte)
(tässä kohti ihmettelette mikä tuo esteettinen ihastus lampun taustalla on)

Taustalla on mun maailman ihanin kirjoituskone. Se on tuunattu by ihana ihminen ja ihan mielettömän esteettinen. Sain sen synttärilahjaksi syksyllä, mutten jostain syystä ole vieläkään saanut aikaiseksi kuvattua sitä. Koska tuollainen rakkauskone on pakko kuvata. Se on valehtelematta kauneimpia kirjotuskoneita, joita olen nähnyt.

5 kommenttia :

  1. voi vitsi, mun on pitänyt ties kuinka kauan tulla taas kommentoimaan. tässä sen taas huomaa kuinka hyvä oon pitämään alkavista ihmissuhteista kiinni! harmittaa.
    kun oikeasti tahtoisin tutustua mutta mulla on niin kamalan huono itsetunto ja kaikkea että ajattelen aina ettei kukaan kuitenkaan halua tutustua kun niillä on jo kavereita tai että koska oon niin tylsä ja mitäänsanomaton. ärsyttää olla tämmönen.
    enkä mä edes tiedä mitä mä kommentoisin sulle tänne kun ei sua kuitenkaan kiinnosta ja blääh. huomaa kuinka korkee itsetunto mulla taas on. :D
    no eimut.. joo.

    VastaaPoista
  2. Owww ihan turhaan harmittaa! Ei ihmissuhteita tarvitse luoda kamalalla kiireellä ja hädällä! Ja et ole antanut itsestäsi sellaista kuvaa että olisit tylsä tai mitäänsanomaton!!! Et tosiaankaan!

    Oot aivan pöljä nyt RYHDISTÄYDY NAINEN! Vähän hymyä naamalle ja itseluottamusta! Kuka tahansa olisi iloinen ja kiitollinen jos saisi tutustua suhun! :)

    Musta on ihan mahtavaa että jaksat kommentoida edes joskus, ihan SUPERMAHTAVAA! Kiitos ihan hirmuisesti! Jään sulle varmaan kamalaan kiitollisuudenvelkaan koska jokainen kommentti saa mut niin ilokkaaksi! :)

    VastaaPoista
  3. nokun tuntuu että jos en luo niitä ihmissuhteita sillain nopeesti ja nytheti niin sitten menetän mahdollisuuden tutustua siihen ja ää! liian hankalaa taas. voi apua kiitos ♥
    okei minä ryhdistäydyn! kohta. myöhemmin. hymyä kyllä löytyy vaikka itseluottamus on -100. suloista, että ajattelet noin c:
    haluisin oikeesti kommentoida vaikka jokapäivä mutten sitten koskaan uskalla tai viitsi kun tuntuu että tunkeilen jne. mutta kivahyväjuttu että kommentit saa sut ilokkaaksi :D

    VastaaPoista
  4. no onhan se aina mahdollista menettää mahdollisuus, mutta luulen että muhun on kyllä mahdollisuus tutustua vielä jokusen aikaa! :) ei mitään hätää! ja vielä kerran EI ET TUNKEILE tiedä se! :)

    VastaaPoista
  5. oi hienojuttu että on mahdollista vielä tutustua suhun c: hih! ja hyvä etten tunkeile! (: ehkä mä tästä yritän ryhdistäytyä ja olla aktiivisempi.. (:

    VastaaPoista