lauantai 26. tammikuuta 2013

Leffailua - Django Unchained


Oon tavattoman huono katsomaan toimintaelokuvia. Tai edes elokuvia, joissa on liikaa toimintaa, vaikkei ne varsinaisesti toimintaelokuviksi olisikaan määriteltävissä. Leffaa valitessa olen aina se, joka haluaa vuokrata komedian tai puolitaiteellisen pätkän.

Joskus on kuitenkin hyvä antaa jonkun sivistää itseään. Ennen kun tutustuttiin Artun kanssa, en ollut ikinä katsonut ensimmäistäkään Tarantinon elokuvaa. Nyt olen nähnyt jo kahden käden sormilla laskettavan määrän kyseisen miehen elokuvia. Ja pitänyt valtaosasta. En olisi koskaan osannut kuvitella, että verellä läträäminen voisi olla niin esteettistä.


Eilen käytiin elokuvissa katsomassa Django Unchained. Se oli hyvä elokuva. Suosittelen jokaiselle, joka pitää visuaalisesti hyvin toteutetuista elokuvista. Pitkähän elokuva oli kuin mikä, mutta en oikeastaan keksi ensimmäistäkään kohtaa, joka olisi kaivannut typistystä.

Oikeastaan elokuvassa oli yllättävän vähän toimintakohtauksia. En tiedä muista, mutta omasta mielestäni se oli ainoastaan positiivista. Tarantinon toimintakohtauksia jaksan katsoa (kun vertaa vaikka James Bond elokuviin jotka on yhtä takaa-ajoa ja ammuskelua, joka ei kiinnosta minua tippaakaan), mutta ei niiden puuttuminenkaan minua haittaa. Muistan miettineeni ~elokuvan puolivälin paikkeilla, miten vähän verta oli vasta roiskunnut. Pian sitten lähtikin aseet laulamaan ja nätit valkoiset seinät sai enemmän tai vähemmän punaista väritystä. Eikä se haitannut minua. Nättiä tappamista ja esteettistä kuolemaa.


Django Unchained oli kaikenkaikkiaan hyvä elokuva. Niin hyvä, että siitä oli pakko kirjoittaa tännekin. Siinä oli sopivasti toimintaa, draamaa, huumoria ja tyylikkäitä ratkaisuja kaiken suhteen. Tykkäsin, tykkäsin, tykkäsin. Katsokaa tämä.

Voisin jopa sanoa, että Django oli paras näkemäni Tarantinon elokuva. Toisaalta se on myös ainoa, jonka olen nähnyt isolta valkokankaalta elokuvateatterissa, joten ehkä on parempi etten turhaan pistä elokuvia paremmuusjärjestykseen.

Olen Artulle ikuisesti kiitollisuudenvelassa siitä, että se sai mut katsomaan Quentin Tarantinon elokuvia. Oli jonkun jo aikakin sivistää mua siitä, että kaikki toiminta ei ole tylsää ja puuduttavan tuntuista shaibaa.

4 kommenttia :

  1. Aika jännä mielipide. Django oli mielestäni hyvin keskinkertainen Tarantinoksi. Hyvä leffa, mutta kun katson Tarantinon leffoja, odotukset ovat aina korkealla. Viime aikoina kaikki Tarantinot ovat olleet vain "hyviä". Ei ole Pulp Fictionin ja Reservoir Dogsin voittanutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten sanoin jo, mielipiteeseen vaikuttaa varmaan aika vahvasti sekin, että on ensimmäinen Tarantinon leffa, jonka olen käynyt ihan elokuvateatterissa katsomassa. Onhan kaikki vähän eeppisemmän tuntuista siellä kun kotisohvalla. :D

      Reservoir Dogsia en taida olla edes nähnyt. :o Pitääkin varmaan katsoa se.

      Poista
  2. Katoin äitin ja isin kanssa reservoir dogsin tänä viikonloppuna ja voin kertoa että varmasti on hyvä joidenkin mielestä, mutta itsehän nukahdin! Olin kyllä tosi väsyny ja se mitä käteen jäi nokosten lomasta niin oli kyllä ihan semi hyvä tuollaiseksi verellä roiskinnaksi :)Katsottiin äitin kanssa myös 2011 ilmestyny Hysteria, kertoo ensimmäisen vibraattorin kehittäjästä, oli hauska!! :) Terkuin Sisar

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe :D Sä nyt nukahtelet vähän väliä elokuvissa nykyään. Mutta ne verellä roiskimiset ei kyllä mun mielestä liian suuressa määrin ole enää kovin mielenkiintoisia.

      Poista