sunnuntai 24. helmikuuta 2013

eräs hypoteesi naisista ja loogisuudesta

[18:22:39] Henkilö X: Naisissa ois kyl kiva ominaisuus tuo loogisuus mut se on yhtä todennäkönen tapahtuma ku lentävä lehmä.
[18:22:47] vimmu: no olipa juttu
[18:22:51] Henkilö X: Hohoo
[18:22:59] Henkilö X: Et voi väittää vastaan.


Enkö muka?

Mikä olisikaan parempi tapa viettää lauantai-iltaa, kuin googlettaa kaikkia mahdollisia variaatioita sanaparista "nainen, loogisuus"? Englanniksi ja suomeksi, ruotsi ei taivu kovin hyvin, joten jätin sen tällä kertaa väliin. Kun puolilta öin tajusin googlettaa "nainen, epäloogisuus", löysin kaikki ne hakutulokset, joita olin puoli iltaa metsästänyt.

Internetissä törmää poikkeuksellisen usein ihmisiin, joiden mielestä nainen ja loogisuus ovat mahdoton yhdistelmä. Sellaisten ihmisten päähän mun tekisi mieli takoa vähän järkeä. Mun mielestä on mieletöntä väittää, oli asiayhteys mikä tahansa, että joukon x jäsenet olisivat aina (tai eivät ikinä olisi) asiaa y. Kärkäs yleistäminen on mielestäni asia, jota harrastava paljastaa vain oman typeryytensä. Aina on olemassa poikkeuksia tai ainakin mahdollisuus poikkeuksiin.

Lähdin purkamaan asiaa miettimällä, millainen on looginen ihminen. Looginen ihminen on ihminen, joka sekä ajattelee että käyttäytyy loogisesti. Toisen ihmisen pään sisälle on vaikeaa (mahdotonta) päästä, joten kukaan ei mielestäni ole oikeutettu sanomaan, että toisen ihmisen ajatusmaailma ei olisi looginen. Sitä ei yksinkertaisesti voi tietää. Teot ja fyysinen toiminta, puhe, kirjoittaminen ja ihmisen kaikki muu ulosanti ovat keinoja, joiden avulla voimme yrittää päätellä, onko joku looginen ihminen vai ei.


Luulen, että naisia pidetään yleisesti epäloogisina, sillä naiset ovat usein tunteellisempia kuin miehet. Naiset myös tuntuvat toimivan useammin tunteidensa varassa järkiratkaisujen tekemisen sijaan. Tunteet ottavat useammin vallan. En löytänyt asiaan liittyen faktatietoa (mulle saa vapaasti linkata kaikkea tähän ja tekstin aiheeseen liittyvää), mutta perustan oletukseni yleisiin mielipiteisiin. Poikkeuksia tietenkin löytyy.Tiedän useita miehiä, jotka saattavat mustasukkaisuuksissaan tehdä ties mitä älyttömyyksiä.
       Tunteet ovat asia, joka jättää helposti loogisuuden varjoonsa. Looginen toiminta jää taka-alalle, kun tunteet ottavat vallan. Oletetaan nyt, että naiset olisivat tunteellisempia kuin miehet. Vaikka naisen ajatusmaailma siis olisi looginen, saattaisi hänen tunteellisuutensa helposti peittää sen. Näin naisen loogisuus jäisi hänen omaksi tiedokseen, sillä ympärillä olevat ihmiset eivät voisi havaita sitä. Ainakaan jatkuvasti.

Toisaalta olen jo pitkään miettinyt, kumpi määrittää ihmistä, ajatukset vai toiminta? Otetaan esimerkiksi Herra H. Herra H  kokee olevansa itsekäs ihminen. Hänen ajatusmaailmansa on usein itsekäs, ja hän ajattelee aina ensimmäisenä omaa etuaan. Oman edun tavoitteleminen houkuttaa Herra H:ta. Toisaalta Herra H ei halua toteuttaa halujaan. Siksi hän pyrkii toimimaan mahdollisimman epäitsekkäästi. Epäitsekkäistä teoistaankin Herra H saa kuitenkin tiettyä mielihyvää, sillä hän kokee olevansa hyvä ihminen. Herra H siis ajattelee itsekkäästi, mutta toimii, ainakin näennäisesti, epäitsekkäästi. Onko Herra H itsekäs vai epäitsekäs ihminen?
       Aiemmin olen aina tahtonut vastata, että Herra H on epäitsekäs ihminen, sillä hänen tekonsa ovat epäitsekkäitä. Tämä toisaalta tarkoittaisi, että loogisesti ajatteleva ihminen, joka välillä, useammin tai harvemmin, ajautuisi toimimaan tunteidensa vallassa, ei olisi looginen ihminen. Tämä kuulostaa korviini absurdilta. Voiko loogisuuden kriteeriksi asettaa sen, että ihminen toimisi aina kaikissa tapauksissa loogisesti ja ajattelisi ennen tekojaan. Tähän olen pienessä mielessäni päätymässä.
       Onhan se toisaalta lohdullista. Omaan käytökseensä ihminen voi aina (no ainakin melkein aina) vaikuttaa.


Tietyllä tapaa liitän loogisuuteen myös älykkyyden ja viisauden. Moni varmasti mieltää loogisuuden ja älykkyyden erityisesti matemaattis-loogiseksi lahjakkuudeksi ja ymmärryskyvyksi. Toisaalta ihminen voi mielestäni olla looginen, vaikkei olisikaan matemaattisesti lahjakas. Ehkä loogisuudesta pitäisikin erottaa kaksi (tai enemmän) eri tasoa. On olemassa käytännön loogisuutta, joka näkyy jokapäiväisessä elämässä, sekä matemaattista loogisuutta, joka ilmenee esimerkiksi matemaattisena lahjakkuutena ja kykynä ymmärtää matematiikan loogisuuksia ja epäloogisuuksia.
       Viisaus puolestaan on (minun käsitykseni mukaan) yhdistelmä tietynasteista filosofisuutta sekä laajaa elämänkokemusta. Elämänkokemus puolestaan pitää sisällään tietynlaista kirjaviisautta. Kyllähän jokainen ajan myötä oppii uusia asioita, kuulee juttuja ja opiskelee tiettyjä aihepiirejä. Filosofisuuteen liitän sen, että mielestäni viisas ihminen ei koskaan yliarvioi itseään. Viisas ihminen uskaltaa kyseenalaistaa muiden ajatukset, mutta myös omansa. Koskaan ei pidä olla liian varma, sillä ihminen on aina erehtyväinen. Jopa viisas ihminen.

Wikipedia (äärimmäisen luotettava lähde) kertoo minulle, että logiikka voidaan jakaa filosofiseen logiikkaan ja matemaattiseen logiikkaan. Millainen sitten on looginen ihminen?


Oheiseen kuvaan olen piirtänyt jatkumon "täydestä epäloogisuudesta" "täyteen loogisuuteen". Kuvassa on neljä henkilöä (eli pötkylää). Jokainen meistä varmaan kokee, että henkilö numero 4 on looginen ihminen. Henkilö numero 1 puolestaan on selvästi epälooginen ihminen. Mutta entä henkilöt 2 ja 3? Henkilö 2 on loogisempi, kuin henkilö 1, joten hän on väistämättä ainakin jollain tasolla looginen, mutta voisiko häntä silti kutsua loogiseksi henkilöksi? Mihin vedetään raja loogisen ja epäloogisen ihmisen välillä? Jos joku sanoo, ettei kukaan nainen voi olla looginen, hän tuskin tarkoittaa, että kukaan nainen ei voisi olla millään tasolla looginen (koska sehän nyt on täysin absurdi väite). Eikö tuntuisikin hölmöltä olettaa, että jokainen nainen tämän maan päällä sijoittuisi yllä olevan jatkumon vasempaan reunaan?
       Toisaalta kuvan kaltaisen jatkumon muodostaminenkin osoittautuisi todellisuudessa haasteelliseksi. Itse kuitenkin koen, ettei ihmisen loogisuutta voida kokonaisuudessaan testata ja määrittää esimerkiksi älykkyysosamäärätestien avulla. Miten sitten olisi mahdollista sijoittaa ketään kyseiselle asteikolle?
       Oikeastaan tahtoisin kuulla jonkin hyvin yleispätevän määritelmän koko loogisen ihmisen käsitteelle. Asioita on hankala käsitellä, jos niitä ei kykene selkeästi itselleen määrittelemään.
     
Tutkimustietoja esiin kaivaessani törmäsin tähän:

Tutkimukset ovat todistaneet, että niissä maissa, joissa sukupuolten välillä vallitsee mahdollisimman tasa-arvoinen tila, ei naisten ja miesten matemaattisissa kyvyissä ole havaittu minkäänlaisia eroavaisuuksia. Edes kaikkein lahjakkaimpien ihmisten keskuudessa, ei ole sen enempää miehiä kuin naisiakaan. 

Ainoa tätä vastaan sotiva tutkimustieto, jonka kykenin löytymään, on vuodelta 1879, jolloin sosiaalipsykologi Gustave Le Bon totesi, ettei nainen voi olla looginen. ”On tosin muutamia eteviä naisia, joiden lahjakkuus ylittää keskitason miehen lahjakkuuden. He ovat kuitenkin samanlaisia poikkeuksia, kuin mikä tahansa hirviö, esimerkiksi kaksipäinen gorilla. Voimme unohtaa naiset kun puhumme lahjakkuudesta”. 
       Toisaalta kun otetaan huomioon naisten ja miesten välinen epätasa-arvoisuus vuonna 1879, voidaan tämän tutkimuksen lopputulos kyseenalaistaa.

 ---

Tässä tiedon, havaintojen ja oletusten sekametelisopassa rämpiessäni alan pikkuhiljaa olla sitä mieltä, että on melko perusteentonta väittää, ettei nainen voisi olla looginen ihminen siinä missä mieskin. Fyysisiä rajoitteita asialle ei ainakaan pitäisi olla. Toisaalta suuri osa tästä tekstistä perustuu minun oman pienen mieleni pähkäilyihin ja omiin oletuksiini. Valtaosa tekstistä on mielipidepohjaista pulinaa. Tutkimustieto tosin on silti aina tutkimustietoa. Otan mielelläni vastaan mielipiteitä ja faktatietoa asiaa koskien. 
       

13 kommenttia :

  1. Moi :) sulla on yks parhaista blogeista mitä oon lukenu :-) ja oot muutenki ihanasti oma ittes ja mulle tulee aina hyvä fiilis kun luen tätä sun blogia :) ja sulla on paljon ihania vaatteita ;3 ja sulla on hyviä ja selkeitä mielipiteitä :)ja olis kivaa saada taas sellanen kysymyspostaus :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oo no mutta voi kiitos paljon! Voin kyllä tehdä lähiaikoina kysymyspostauksen, kun siihen ilmeisesti olisi (edes sinulta) kysymyksiä tulossa! :)

      Poista
  2. Kirjoitan psykologian nyt keväällä ja juuri tänään luin PS4 (Tunteet, motiivit ja taitava ajattelu) kurssin kirjaa. Taitavan ajattelun alaotsikkona on Ongelmanratkaisu ja sen alla Looginen päättely säästää erehdyksiltä. Tässä joitain pointteja, jotka poimin tekstistä:
    - ihminen voi päätellä loogisesti, mitkä ratkaisut ovat todennäköisiä, mitkä mahdottomia
    - eräs simpanssi keksi rakentaa huoneessa olevista laatikoista tornin, jonka avulla se ylettyi katonrajassa oleviin banaaneihin (jos simpanssikin kykenee loogiseen ajatteluun, on naurettavaa väittää, ettei nainen siihen pystyisi)
    - looginen päättely voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: deduktiiviseen ja induktiiviseen päättelyyn
    - deduktiivinen päättely: lopputulos johdetaan loogisten sääntöjen mukaisesti lähtökohtina olleista oletuksista, eli jos alkuoletukset pitävät paikkansa, johtopäätös on väistämätön tosi (vain naiset voivat synnyttää lapsia > herra h ei ole nainen > herra h ei voi synnyttää lapsia)
    - induktiivinen päättely: yksittäisistä havainnoista luodaan yleisiä lainalaisuuksia (herra h on mies > miehet ovat naisia loogisempia > herra h on looginen), induktiivisessa päättelyssä johtopäätös ei välttämättä ole oikea, vaikka lähtökohdat pitäisivätkin paikkansa (havainnoin henkilö x:n kommenteissa induktiivista päättelyä, joka perustuu oletuksiin ja yleiseen mielipiteeseen, ja jolle ei ole välttämättä mitään tieteellistä perustaa)
    - peukalosäännöt eli heuristiikka: heuristiikalla tarkoitetaan mitä tahansa opittua, yksinkertaista, helppokäyttöistä sääntöä, jolla voi tehdä päätöksiä tai ratkaista ongelmia

    Tässä joitakin pointteja yleisesti ihmisen loogisuudesta ja sen lainalaisuuksista sekä pari mielipidettä välissä. Loogisuus ihmisen (ja eläinten) ominaisuutena on laaja käsite, eikä koske ainoastaan matemaattista loogisuutta vaan myös ns. käytännön loogisuutta.
    Kaikilla terveillä ihmisillä on kyky loogisuuteen ja jokainen voi vaikuttaa, kuinka paljon sitä käyttää. Kyse ei ole siitä, mitä jalkojen välissä on, vaan sitä, mitä pään sisällä on.
    Miehillä ja naisilla on tutkitusti rakenteeltaan hieman erilaiset aivot. Pitää kuitenkin muistaa, ettei ole ole ns. miesten ja naisten aivoja, yksilölliset erot voivat olla suuriakin. Vasen aivopuolisko tunnetaan järjellisenä puolena, sinne liitetään matemaattiset ja kielelliset lahjakkuudet. Oikeaa aivopuoliskoa pidetään tunneaivopuoliskona. Kuitenkin, terveillä miehillä ja naisilla on molemmat aivopuoliskot, joten molemmilla on ns. järki- ja tunnepuoli aivoissaan. Ero on siinä, kumpi on hallitsevampi ja kumman antaa ottaa vallan ongelmatilanteissa ja päätöksenteossa.

    Huh. Tähän loppuun vielä klassinen ongelmanratkaisutehtävä: Miten kuljetat pukin, kaalin ja suden joen yli niin pienellä veneellä, että siihen mahtuu soutajan lisäksi vain yksi kuljetettava kerrallaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäisenä: kiitos pitkästä ja sisältörikkaasta kommentista!

      Sanopa muuta! Onhan se aivan käsittämättömän kuuloista, että joku voisi tosissaan väittää, ettei nainen kykene loogiseen ajatteluun. En edes tiennyt tuota simpanssi juttua, mutta se tekee naisten epäloogiseksi haukkumisesta vielä absurdimman kuuloista.

      Induktiivisesta ja deduktiivisesta päättelystä muistan lukeneeni aikoinani ainakin filosofian kirjoista. Itse yhdistäisin nimenoman deduktiivisen päättelyn loogisuuteen, kun taas induktiivisen päättelyn yleistämiseen. Tietenkin induktiivisenkin päättelyn tulee oikein suoritettuna(en keksinyt nyt parempaakaan sanaa tähän väliin)olla loogista, mutta yleisesti se johtaa useammin vääriin lopputuloksiin.

      (Tähän väliin haluan mainita, että tekstin Henkilö X puhui asioista humoristisesti, hän ei siis oikeasti ole niin typerä, kuin mitä lainaus antaa olettaa. :D)

      Kiitos vielä tuosta aivo-osiostakin. Siitä on jo vuosi aikaa, kun olen itse viimeksi psykologiaa lukenut, joten monet yksityiskohdat on ehtinyt unohtua. Kiva saada niitäkin oman ajatustyön tueksi!

      Ja lopuksi: vien ensin pukin. Seuraavaksi vien kaalin, mutta otan pukin taas veneeseen ja vien sen takaisin aloituspaikalle. Nyt vien suden vastarannalle ja lopuksi palaan hakemaan pukin.

      Kun olin pieni, isi kyseli näitä (ja muita ongelmanratkaisutehtäviä) minulta ja siskolta saunassa.

      Poista
    2. Olepa hyvä! Toivottavasti ei ollut kamalasti kirjoitusvirheitä...
      Ajattelinkin, että henkilö x:n on täytynyt olla hieman humoristinen. Eihän nyt kukaan selväjärkinen voi tosissaan väittää, ettei nainen ja looginen ajattelu voi kuulua yhteen. :D
      Induktiivisesta ja deduktiivisesta päättelystä olen samaa mieltä, deduktiivinen päättely on ns. luotettavampaa ja todenmukaisempaa kuin induktiivinen päättely. Deduktiivinen päättely on useammin oikeassa, koska se pohjautuu faktatietoon. Ehkä toi sun selitys oli paremmin ilmaistu kuin mun! :D
      Oon nyt niin kiinni tossa psykologiassa, että sitä pitää tunkea joka väliin. :D Kiva, että siitä oli sulle iloa!

      Ps. sun blogia on hurjan kiva lukea ja vaikutat aivan hurmaavalta ihmiseltä! (:

      Poista
    3. En ole mikään kielioppipoliisi tai -mestari itsekään, mutta en ainakaan huomannut mitään häiritseviä kirjoitusvirheitä. Kyllä mä jo tosta sun ensimmäisestä kommentista tajusin, että ollaan samoilla kannoilla noiden päättelysuuntien kanssa! Selvästi sinäkin sen osasit sanoa!

      Hyvä vaan, että kirjoituksiin lukiessa soveltaa oppimiaan asioita kaikkeen mahdolliseen. Itseäni ainakin auttaa opiskellessa juuri se, että oppimiaan asioita selittää muille ja niistä pääsee kertomaan jollekin. Tulee itsekin kerrattua samalla!

      Ja kiitos, kiva kun pidät blogistani. :)

      Poista
    4. Hyvä, että siitä sai selvää! :D
      Joo, oon tässä viime aikoina selittänyt varsinkin noita psykologian juttuja kavereille kyllästymiseen asti. Siis niin, että ne kyllästyvät... Ja huomaan välillä etsiväni erinäisistä tv-ohjelmista, elokuvista, lauluista ja vaikka mainoksista joitakin teorioita yms. :D Siinä saa yhdistettyä teorian käytäntöön ja vielä hauskalla tavalla!

      Poista
    5. Oon vakaasti sitä mieltä että ennen ylioppilaskirjoituksia saa rasittaa ihan ketä vain kaikella tiedolla ihan niin paljon kun tekee mieli! :D

      Poista
    6. Sepä hyvä! :D Jatkan tietojeni jakamista kanssaihmisille...

      Poista
  3. liian pitkä, en lukenut toivoo ano

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se mitään! Kenenkään ei tarvitse lukea tätä (tai muitakaan tekstejäni) jos ei jaksa/halua/ole kiinnostunut.

      Poista
  4. aivan mahtava kirjoitus! :--) tällaiset ovat aina huikeita, erityisesti sun blogissasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos superhirmuisasti! :) Kiva kuulla, että pidät.

      Poista