torstai 7. helmikuuta 2013

onkohan musta tullut tylsä - - alkoholikulttuurista

Ennen kahden päivän bileputkea on varmaan hyvä aika avautua suomalaisesta alkoholikulttuurista. Tai ylipäätään alkoholikulttuurista.

Musta tuntuu, että olen kadottanut kaiken ymmärrykseni ainaista bailaamista ja alkoholin suurkulutusta kohtaan. Jos joku ehdottaisi mulle kolmen päivän ryyppyreissua perämetsään, olisi ensireaktioni varmasti negatiivinen. Miksi haluaisin menettää kolme päivää elämästäni? Miksi haluaisin hortoilla päiväkausia puolitiedottomana ja kaikkea muuta kuin omana itsenäni? Jotta voisin jälkikäteen naureskella, kuinka hauskaa olikaan kun minä tai joku tovereistani tanssi pöydällä tai teki jotain muuta luontonsa vastaista?


Aina pitäisi jaksaa bilettää. Viikot pitäisi elää viikonloppu mielessä. Kohta pääsee juomaan, alkoholia vereen, muuten mikään ei tunnu miltään. Miltä se alkoholi loppujenlopuksi tuntuu? Ensin vähän naurattaa, sitä muuttuu sosiaalisemmaksi, tanssijalka vipattaa ja lopulta on tiedoton eikä tajua mistään mitään. Kolme ensimmäistä kohtaa hyväksyn nykyään itseltäni harvakseltaan. Sosiaalisen rohkeuden lisääntyminen on positiivisin asia, jonka humalasta keksin. Loppu on turhaa. Puhumaankin voisin opetella ilman kahta siideriä. Ei se niin pelottavaa ole.


Mun mielestä sen odottaminen, että pääsee vetämään pään täyteen ja kadottamaan kaikki muistikuvat edellisestä illasta, ei ole millään tapaa houkuttelevaa. Mielummin odotan perjantaita, jolloin saan vuokrata elokuvan, pelata pari peliä, löhötä sohvalla ja ostaa ehkä kahdella eurolla irtokarkkeja. Voisinpa veikata että kahden euron irtokarkit ovat myös huomattavasti parempi asia terveyteni kannalta, kuin 5 siideriä ja tequila. Puhumattakaan lompakostani. Keksin rahoilleni sata ja yksi parempaa sijoituskohdetta kuin alkoholi.

Krapulassa todella tuntee, miten on kaltoinkohdellut kehoaan ja elimistöään. Sitä tunnetta en haluaisi enää tuntea. (Toisaalta kukapa nyt krapulasta haluaisikaan kärsiä.)

Jotenkin mua on alkanut hitusen kuvottamaan ajatus, että tietoisesti tungen kehooni isoja määriä myrkkyä. Sitähän alkoholi on. Miksi mä haluaisin tehdä itselleni jotain sellaista?


En mä edelleenkään mikään totaalikieltäytyjä ole. En myöskään tuomitse (juuri) ketään alkoholin käytön takia. Valtaosa ihmisistä on kuitenkin pätevä tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. Mikä minä olen niihin puuttumaan. Loppujen lopuksi lasi viiniä ruuan kanssa on satunnaisesti ihan mukava piristysruiske perjantai-iltaan. Tai kaksi siideriä oman olon rentouttamiseksi. Saattaa kuitenkin kulua hetki jos toinenkin, ennen kuin haluan seuraavan kerran tieten tahtoen juoda pääni sekaisin.

En keksi holtittomasta juomisesta ensimmäistäkään positiivista puolta. Enkä ensimmäistäkään syytä, jonka takia se houkuttelisi minua.

Tänään tämä tyttö lähtee poikkitieteellisiin haalaribileisiin juomaan kaksi siideriä ja huomenna vallataan kavereiden kanssa Tampereen yöelämä. Toisinaan tyttöjen kanssa tekeekin mieli juoda. Mutta aion ehdottomasti pysytellä omissa rajoissani. Bilettäminenkin on välillä tosi hauskaa puuhaa, mutta en sanoisi sen olevan alkoholin ansiota. Enemmänkin hyvän seuran ja iloisen mielen.


16 kommenttia :

  1. Oon aika samoilla linjoilla, paitsi että oon alkanut vähän nyt opiskelijaelämän alkaessa lipsua. Tosin en oo koskaan kokenut krapulaa eli oon aika hyvin pysynyt rajoissa. Eniten innostun viinistä ja lipitän sitä ennen baariin lähtöä, sitä voisin varmaan juoda koko pullon... Mutta siis yleisesti juominen on mulle jotenkin hankalaa tai tylsää, tykkään enemmän syömisestä :DD

    Ps. Kiva lukea näitä kun itekin asuin syksyllä Oulussa ja opiskelin yliopistolla (humanistisessa). En tosin nähnyt sua missään mutta mun teekkarikaverit menee just tänään poikkitieteellisiin. Opiskelijapaardit on ihan kivoja :)

    VastaaPoista
  2. No se kertoo jo jotain, jos ei oo koskaa krapulaa ollut! Toisaalta joillekin sekin tulee vasta iän myötä.

    Musta on hassua että mulle iski nimenomaan opiskelijaelämän alettua tällainen olo, ettei tee mieli kokoajan juosa bileissä. Toisaalta ehdin bilettää suhteellisen paljon jo lukioaikoina.

    Syöminen on parasta! :D Jos pitäisi valita ruoka tai juoma niin ottaisin heti ruuan.. No riippuen tietysti vaihtoehdoista!

    Muutitko nyt sitten jonnekin muualle opiskelemaan vai? Opiskelijabileet on kyllä kivoja, silloin harvoin kun jaksan niihin raahautua. Tykkään erityisesti tällaisista vähän isommista pippaloista, niinkuin tänään esimerkiksi. Tanssiminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen on aina mahtavuutta, oli humalassa tai ei :)

    VastaaPoista
  3. Opiskelin ruåttia syksyn, mutta tulin siihen tulokseen että hissa kutsuu ja lähdin takaisin kotipuoleen. Aika nössöä ;) Haen siis nyt keväällä Helsinkiin, Turkuun ja Ouluun historiaa lukemaan. Ihan hyvä että muutin, muuten varmaan laukkoisin noissa bileissä ja jäis kirjat lukematta :D

    Asuksä muuten keskustassa vai jossain syrjemmässä? Olis myös kiva kuulla tuosta sun opiskelusta enemmän ja vähän pääsykokeestakin. Pikkuisen kiehtois toi arkkitehtuuri vielä vaikka tuunkin aika varmaan viettämään tulevan opiskeluaikani tomuisten kirjojen keskellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei se nössöä ole jos tietää mitä haluaa tehdä ja tekee päätöksiä sen pohjalta! Voi kun mäkin tietäsin haluanko opiskella arkkitehtuuria vai en!

      Asun Tuirassa kun toi arkkitehtuurin laitos on ihan keskustassa. Tästä kävelee sinne jonkun 20-25 minuuttia. Arkkitehtuurin opiskelu tuli mulle vähän yllätyksenä. Ensinnäkään meillä ei ole yhtään matikkaa. Ei siis yhtään. On rakennusfysiikkaa jossa pitää opetella yksi laskukaava jossa on vain plus- ja jakolaskuja. Olin vähän yllättynyt tästä. Meillä on myös tosi vähän luentoja. Suurin osa ajasta käytetään harjoitustöiden tekemiseen. Väsätään kaikenmaailman pienoismalleja ja pohjapiirustuksia ja julkisivupiirustuksia ihan koko ajan. En oikein tiedä tykkäänkö siitä. Toisaalta tosi rentoa kun melkein kaiken voi tehdä kotonakin ja tenttejä on myös vähän ja ne on helppoja :D Ja harjoitustöistä nyt pääsee läpi kun tekee edes vähän jotain sen tapaista kun pitää.

      Pääsykokeethan oli huomattavasti vaikeammat kun mitä opiskelu ainakaan vielä on. Vähän hämmentää että se matikan koekin oli niin pitkä ja iso juttu, vaikka tosiaan sitä matikkaa ei täällä mihinkään tarvi. Piirustuskokeet sitten onkin vielä isompi juttu. Neljä päivää piirretään hiki hatussa ja yritetään kokoajan keksiä jotain loisteliasta ja luovaa. Mulla ei mennyt piirustuskokeet mitenkään järin hyvin, luulen että pääsin sisään vain koska mulla oli suhteellisen kovat todistus ja matikkapisteet. Piirustustaidot oli sitten siinä vähän nostamassa sitä pistemäärää.

      Kaikki täällä on tosi taitavia ja tuntuu että itsekin pitäisi kokoajan keksiä jotain tavattoman hienoa ja mielikuvituksellista. Muiden työt on aina ihan mielettömiä. Tai siltä se ainakin tuntuu. Toisaalta en oo varma onko tää mun ala, joten mun motivaatio on välillä tosi olematon, joka vaikuttaa takuulla mun työn tuloksiin. En jaksa välittää siitä, onko mun työt täydellisiä, vaikka muuten vähän perfektionistisia piirteitä omaankin.

      Huh mikä romaani :D Toivottavasti jaksoit lukea.

      Poista
  4. Jee kiva että löytyy muitakin ! Itellä abivuosi menossa ja tuntuu että koko ajan pitäis jaksaa bailaa jossain mutta kun ei vaan kiinnosta. Abiristeily, penkkarit, jatkoja ja etkoja sun muuta mutta kun olisin vaan paljon mielummin kotona viinin kanssa kattomassa leffaa tai poikaystävän kainalossa. Ahdistaa kun jotenkin semmonen olo että kaikkiin kinkereihin on "pakko" mennä, tai sitten kanssaihmiset mankuu että mikset tullu ja tulisit nyt ja plaaplaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo toi on inhottava tunne kun tuntee että on pakko! :<

      Mulla on tässä opiskelupaikassa oikeestaan yksi hyvä kaveri ja tehdään kaikki yhdessä nykyään. Siksi on tosi inhottavaa aina kieltäytyä lähtemästä johonkin, kun tiedän että se jää sitten itsekin herkemmin kotiin vaikka haluaisi mennä. Kyllä se nyt välillä ilman muakin jossain käy, ei me sentään mitään siiamilaisia kaksosia olla :D Kuitenkin mulle tulee ainakin aika usein sellainen olo kuin olisin pettymys muille, jos en bailaa ja biletä kokoajan ja jaksa olla duracell pupuna joka paikassa kokoajan. Ehkä vain kuvittelen.

      Muistan kyllä kun lukioaikoina päätin että en juo hetkeen. Auta armias sitä kun kaverit oli aina ennen bileitä suostuttelemassa juomaan ja kertomassa kuinka oon hauskempi kännissä :D Huumoriahan se oli, mutta tuli vähän sellainen olo, että ymmärränkin miksi joku ihminen juo ryhmäpaineen takia. Ennen en ollut sitä ilmiötä ymmärtänyt.

      Poista
  5. IHANAA ETTÄ MÄ EN OLE AINOA!

    Mä oikeastaan joutunut lopettamaan viikonloppu ryyppäyksen ''pakosta'' - mulla on kisatreenit joka lauantai ja sunnuntai, jonka vuoksi darra ei kyllä ole pätevä syy olla poissa...

    Mua ei kyllä yhtään haittaa etten bailaa ja ryyppää niin kuin joskus 18-vuotiaana... Toisaalta silloin olinkin ihan hukassa itteni kanssa ja sitä kuppia tuli sitten välillä kiskottua ihan huolella...
    Tällä hetkellä oon paljon onnellisempi siitä että saan kotona käpertyy mun poitsujen kainaloon ja kattoo leffaa, ku että meen jonneki onnelaa kattoo ku vesirajamuijat oksentelee ja miehet tulee nylkyttää niitä puolikoomassa - varsinkin kun mä oon selvinpäin ja mun kaverit siinä nylkyttelymenossa mukana.

    Mä ehkä kans muuttunut enempi hifistelijä juojaksi ja rennon illan viettäjäksi- mielummin juon pari hyvää drinkkiä jonkun ammattilaisen tekemänä ku sitä kahden euron vedellä jatkettua häppäri sidukkaa jossain tunkkases räkäläs...
    Tosin mä edelleen rakastan käydä klubeilla, joissa soittaa mun lemppari-dj:t, mutta siellä pääasia on tanssiminen eikä alkoholi :)

    Ainoa harmittavin asia on ehkä, että omilta kavereilta ei aina oikein heru ymmärrystä siihen miksi mä en juo ja en aina jaksa tulla mukaakaan, vaikka oon satamiljoonaa kertonut oikein pätevän syyn, mutta näköjään suurimmalla osalle suomalaisista työssäkäynnin suurin motivaattori on saada rahaa biletykseen ja ryyppäämiseen :/
    Tosi surullista, koska maailmassa paljon muutakin hauskaa tekemistä ku olla kännissä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Selvinpäin voi tehdä just samoja asioita kuin kännissäkin (no ehkä ei oksennella ympäriinsä ja kontata pitkin katuja silmät sirrissä)! Se ihmisten pitäisi ymmärtää! Toki mulla on ainakin välillä hankaluuksia pitää samalla tavalla hauskaa humalaisten seurassa jos en itse oo otanut mitään, mutta kestän sen kyllä jos olen juomatta päättänyt olla.

      Tanssiminen on itsessään jo niin kivaa, että en ymmärrä miksi sitäkään varten pitäisi olla humalassa. No itsellä tosin vähän lähtee estot ja uskallan tanssia vapaammin, mutta hyvin se jalka vipattaa selvänäkin :D Sulla tuskin on sitäkään ongelmaa kun olet tuollainen tanssijatyttö. Balleriinaksikin taisin joskus sua kutsua jos en väärin muista :D Aww.

      Kaikkien pitäisi ylipäätään ymmärtää ja hyväksyä se, että jokainen tekee tän asian suhteen omat päätöksensä ja niistä on turha mukista. Ainakaan siinä tapauksessa että toinen päättää olla myrkyttämättä kehoaan.

      Poista
  6. toivepostaus sun porukoiden koirasta :))

    VastaaPoista
  7. Hämmentävää lukea tämä juttu hiukan hiprakassa. Samaa todellisuuttahan se on vaikka olisikin kännissä vs selvin päin.

    Jokainen nauttikoon omasta elämästään parhaalla mahdollisella tavalla. Pyrin nauttimaan elämästäni juomalla alkoholia vain sen verran, ettei seuraavana päivänä olisi darraa. Eikös tästä tule se sanonta "Viina on viisasten juoma".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti hämmentävää. En mä sitä kiistä, etteikö pienessä hiprakassa olisi ihan mukavaa. Sama todellisuushan tämä todella on vaikka mitä tekisi. Jotenkin en omalla kohdallani pidä siitä tunteesta, että käyttäytymiseni muuttuu ja ajatukseni muuttuvat. Vähän kuin joku kaataisi sangollisen hunajaa aivoihini ja kaikki muuttuisi tahmaiseksi ja vaikeammaksi ajatella. Pidän siitä, kun olen täydessä toimintavalmiudessa niin ajatuksen tasolla kuin fyysisestikin. Mutta kuten sanottua, pieni hiprakka silloin tällöin ei haittaa minuakaan. Muiden kohdalla ei haittaa juuri mikään. Jokainen päättäköön omista asioistaan, kuten sanoitkin :)

      Darra on kyllä kammottava asia.

      Poista
  8. meinaatko hakea keväällä opiskelemaan jotain muuta jos motivaatio on vähän kadoksissa ollut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suunnitelmissa olisi hakea matematiikkaa ja graafista suunnittelua opiskelemaan, mutta saa nähdä miten todellisuudessa käy.

      Poista
    2. mihin kaupunkeihin? 8)

      Poista
    3. Graafista suunnittelua Helsinkiin ja matikkaa näillä näkymin Helsinkiin ja Ouluun. Saattaa Tamperekin tulla tupsahtaa listalle jossain kohti.

      Poista