keskiviikko 7. elokuuta 2013

Assemblyt eli niin paljon datailua

Mun irkkimaailma ja piirit tuntuu (ainakin hetkellisesti) hajonneen satunnaiseksi määräksi pieniä piirejä, joiden välillä vallitsee suurta ja pientä vihaa jokaiseen suuntaan. Pari päivää sitten näin ei kuitenkaan vielä ollut, joten ehkä nyt on hyvä hetki muistella Assemblyja haikein mielin.


Kolme (tai neljä, riippuen hieman ajoituksista) päivää pimeällä Hartwall-areenalla tietokoneen näyttöä tuijottamassa? Kyllä kiitos, do want. Ehtiihän siinä myös tavata pari uutta ja vanhaa irkkiystävää ja datailla läheisimpien kanssa vierekkäin. Ja pelata vähän, vaikka se onkin harmillisen tylsää toimintaa. 


Oliko kivaa? Oli ihan kivaa. Vähän tylsää, vähän lisää tylsää, tasapaksua ja viimeisenä yönä älyttömän hauskaa. Onneksi mulla on viihdyttäviä ja ihania internet ystäviä. Niitä sekavia tunteja on hyvä jäädä muistelemaan lämmöllä. Ehkä ensi vuoteen mennessä kaikki ovat taas uudelleen ystäviä ja viha on kaikonnut. Myrskyn jälkeen on poutaa ja muita kliseitä, eikö? Toivottavasti. 


Ei mulla oikeasti ole koko tapahtumasta hirveästi sanottavaa, saati kuvia. Se on sellaista internetverkostoitumista in real life. Näin ainakin minulle. Muista en tiedä.

 Kuinka koomista muuten on, että kun jatkuva irkkaaminen ja netin selaaminen alkaa kolmen päivän jälkeen puuduttaa ja päättää lähteä kotiin, tekee kotona kuitenkin ensimmäisenä (nukkumisen jälkeen) mieli avata jälleen tietokone? 


Tai oikeastaan on mulla sanottavaa. Leivottiin keskiviikkoiltana armoton läjä (täydellisiä) pullia joita sitten mussutettiin koko assyjen ajan. Ja jaettiin useille tutuille ja kavereille. Lahjominen on paras tapa hankkia uusia ystäviä. Eikun.

Tuntuu, että voisin elää pelkällä pullalla nykyään. Jos siis kaikki muukin ruoka ei olisi niin tavattoman hyvää ja houkuttelevaa. 

4 kommenttia :

  1. Moi Vimmu!

    Oon hiljattain löytänyt (onneksi!) sun blogin ja tää on ihan tosi hyvä :) Ihanan eläväisesti kirjotat, monipuolisesti. Välillä myös ihan arkisista asioista ja sepä onkin just hyvä.

    Kaikkein eniten ihailen sitä, kuinka sä uskallat olla just sellanen ku oot ja laittaa itsestäs kuvia, missä sulla ei oo meikkiä. Monet ihmiset kammoksuu sitä, että eivät voisi näyttää meikitöntä naamaansa missään ja se on ihan typerää. Siis hienoa että sä uskallat ja olet hirveän nätti luonnostaankin. Ja mä oon sitä mieltä, että kaikki on, luonnollinen on kaunista :)

    Siispä jatkan sun blogin seurailua. Sulla on ihana tukka, itellänikin on ollut polkkatukka jo tovin aikaa ja tykkään ihan hirveesti tästä. Niin helppohoitonen ja näyttää kivalta!

    Onneksi on tommosia ihmisiä olemassa ku sä!


    t. Saara

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että! Aivan ihana kommentti, kiitos ihan älyttömän paljon!

      Oon samaa mieltä, että luonnollisuus on kaunista, vaikka toisaalta pidän myös räväkkää meikkiä tai omaperäisiä kampauksia, hiusvärejä yms. kauniina. Tärkeintä on mun mielestä se, että löytää sen jonkin joka pukee omaa itseä ja kuvastaa sitä, mitä itse kokee olevansa. Mä koen oloni hirveän mukavaksi kun pukeudun söpöihin mekkoihin ja en meikkaa paljoa. Tai kun hypin kotona ilman meikkiä, hiukset sekaisin star wars paidassa. Sen takia se ehkä pukeekin mua niin hyvin. Mutta tosiaan, monissa tapauksissa luonnollisuus voittaa sellaisen puoliteennäisen oloisen maskin, joka tuntuu piilottavan kaiken alleen.

      Ja polkkatukan leikkaaminen on valehtelematta mun tän hetkisen elämän fiksuin kauneudenhoidollinen teko! Tän kanssa eläminen on niin älyttömän helppoa! Ja harvoin on niin huonosti, että tarvisi paljoakaan tehdä sen korjaamista varten!

      Kiitos vielä, kiitos ihan hirmuisen paljon, aivan ihana kommentti!

      Poista
  2. Pullaa vois kyllä syödä ihan loputtomiin, ellei siitä paisuis kuin pullataikina.. Anteeksi huono vitsi mutta en voinut vastustaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta! En osannut arvostaa kanelipullien (ja pullataikinaan leivottujen pikku piirasten!!!) täydellisyyttä ollenkaan ennen kuin otin taukoa karkin mussuttamisesta. Nyt en tiedä miten pärjäisin ilman pullaa. Aina tekisi mieli. Mutta ei sitä vaan voi ihan alati mättää naamaan vaikka kuinka tekisi mieli! Kurjuus!

      Poista