lauantai 9. marraskuuta 2013

oi Ranska, oi ruoka

Oi Ranska, oi ruoka. Ihan aavistuksen verran kaipaan Ranskan matkaa, uusia makuelämyksiä ja jatkuvaa ulkona syömistä. Ai niin ja leivoksia. Leivoksia nyt kaipaa käytännössä aina.


Esittelen teille nyt krepin, crepesin, hyvin perinteikkään ranskalaisen täytetyn letun. Näitä saa makeina ja suolaisina ja (kuten huomaatte) päädyin suolaiseen koska nälkä oli kova. Täyttet: emmental, kermaperunat ja kinkku. Makuelämys: loistava.



Mitä olisi matka ilman kosketusta paikalliseen ruokaan. Toisena päivänäni Ranskassa kävimme perinteisessä Lyonilaisessa ravintolassa. Ylemmässä kuvassa Hetan (valtaisa) salaattiannos, joka sisälsi ainakin pekonia, krutonkeja, salaattia, munan ja erihyvää kastiketta. Alhaalla tilaamani ranskalainen sipulikeitto, joka oli tavattoman hyvää, mutta myös hyvin täyttävää.



Olisi pienoinen rikos ruokakulttuuria kohtaa käydä Ranskassa ja olla maistamatta edes yhtä macaronia. Käytiin ostamassa macaronkaupasta (!!) yhdet pienet ihanuudet. Mango-passion, kaipaan sinua edelleen.


Pitseriassa osattiin olla ahnehtimatta ja syötiin neljä vuodenaikaa pitsa puoliksi. Pitsakin erosi aika merkittävästi Suomessa syömistäni tapauksista, täytettä oli todella paljon ja se tuntui olevan heitelty pohjan, kastikkeen ja juuston päälle suloiseksi sekasotkuksi. Hyvää, täytyykö sitä edes erikseen mainita.


Omenapiirakkaa suolaisella kinuskijäätelöllä? Kyllä kiitos.



Hetan ja Jennien jälkiruuat, jäätelötäyteisiä tuulihattuja ja jäätelöä kirsikkahässäkällä.



Lounaaksi on hyvä hakea täytetyt patongit ja leivonnainen. Ranskassa lähes kaikissa ruokapaikoissa oli vaihtoehtona tilata jokin "menu". Menuun kuului esimerkiksi alkuruoka, pääruoka ja juoma tai pääruoka, jälkiruoka ja juoma. Menut tulivat välillä yllättävänkin paljon halvemmiksi kuin ruokien ja juomien erillinen tilaaminen.

Oheinen lounaskin oli menu tarjous, eikai me muuten olisi keskellä päivää leivonnaisia syöty (oltaisiin tietenkin, ketä mä yritän huijata, kerrankos sitä Ranskassa!). Toinen patonki oli kanatäytteinen ja toinen piti sisällään chorizoa. Jälkiruuaksi omena-aprikoositorttua.



Flam, eli valkoinen pitsa. Toisin sanoen pitsa joka ei sisällä tomaattikastiketta vaan pohjan päälle on sivelty esimerkiksi hapankermaa. En tiedä mitä kyseisessä flamissa tarkalleen oli käytetty, kun pikaisesti googlaa suomeksi valkoinen pitsa, löytää ohjeita esimerkiksi tuorejuustollakin toteutettuna. Syötiin flam kinkulla, sipulilla ja emmentalilla ja toinen lohella ja tomaatilla.


Praline Lyonaisea löytyi vähän joka paikasta joka muodossa. Itse maistoin praliinipiirakkaa. En edelleenkään ole täysin varma siitä, mitä kaikkea kyseinen praliini sisällään pitää, mutta pähkinöiden lisäksi sille oli tyypillistä punainen väri. Hyvää.


Creme Brule koska Ranska.


Päiväkahvit, croisantteja, mustikkapiirakkaa ja vadelmatorttu.



Viimeisenä aamuna ennen lentokentälle lähtemistä raahauduttiin vihdoin brunssille. Tyyristähän se oli, mutta kyllä riitti syötävää. Ja niin hyvää. Silmät suurina katseltiin kuinka pieneen pöytään kannettiin aina vain lisää tavaraa. Leipiä, jugurttia, mysliä, salaattia, leikkeleitä, juustoa, munia, erilaisia levitteitä, kaakaota, kahvia, mehua. Luksusta.






Kaiken yltäkylläisyyden keskellä saatiin yllättävän hyvin tyhjennettyä täyteen ahdettua pöytäämme. Kaikkea oli tietenkin pakko maistaa, olihan siitä maksettu (ja olihan se nyt älyttömän hyvää ja ihanaa).

Voin kertoa että tällä hetkellä tämän tekstin (ja kuvien) ansiosta tekee mielettömän paljon mieli seuraavia asioita: suolainen kreppi, croisantti, omena-aprikoositorttu ja kinkku, sipuli, emmental täytteinen flam. Ai niin ja tuo Lyonilainen salaatti. Kaikki mulle heti nyt kiitos.

2 kommenttia :

  1. Voi ei, tämmöistä ei pitäisi katsoa heti "aamusta" kun ei ole vielä syönyt yhtään mitään. Kaikki näyttää niin taivaallisen hyvältä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, voi ei :D Voin vain kuvitella miten tekee kaikkea mieli jos nälkäisenä päätyy tätä lukemaan!

      Poista