perjantai 26. heinäkuuta 2013

Missä mennään ja niin

Olen todella väsynyt. Tyytyväinen, mutta väsynyt. Viimeiset kaksi viikkoa vietin Orimattilassa, mummon ja papan luona. Olin puolivakavissa kesätöissä pappani arkkitehtitoimistolla. Ja leipomassa mummolle. Ja haahuamassa päättömästi ympäri Orimattilaa.


Väsyttää ja oma vanha sänky on kuin tehty makoilemiseen ja hiljaiseen datailuun, joka jatkuu läpi yön. Toki datailin mummolassakin, mutta tietokone hakkaa tabletin sata nolla, mitä päättömään nettisurffailuun tullaan.

Tulevat assemblyja edeltävät päivät aion omistaa ruokavaliomullistuksille, ompelemiselle, maalaamiselle, suunnitelmien laatimiselle, tylsistymiselle, makoilulle, reippailulle, ystäville ja datailulle. Aion etsiä netin ihmemaasta vuokra-asuntoja, verhoilukankaita, laukkuja, inspiraatioita, marimekko-roinaa ja vaatteita. Päätymättä mihinkään, kuten aina.


Ai joo, käytiin me Artun kanssa viime viikonloppuna synttäripikniköimässä. Ei itsemme takia, vaan Idan ja Tiian. Siitä kuvitus nimittäin.


Väsymys muuten johtuu kahdesta tai kolmesta ihmeellisen huonosti nukutusta yöstä. Syytä en tiedä, mutta mitäpä minä sillä.



tiistai 9. heinäkuuta 2013

Ihan pieni mansikkakerma(rahka)kakku



Hyvää syntymäpäivää Arttu. Avopuolisoni, kumppanini, päivänpaisteeni ja niin edelleen. 

tässä on täytteenä kermaa

Arttu toivoi mansikkakermakakkua. Ongelmana oli se, että minä en syö kermaa enkä välitä täytekakuista ja Arttu tuskin jaksaisi kiskoa kokonaista kakkua omaan napaansa. Kompromissina väsäsin pieniä mansikkakermakakkuja. Jonkinlaisia mansikkakermamuffinsseja siis. Itselleni ilman kermaa, rahkatäytteellä. 

tässä puolestaan rahkaa

Näitä oli superkivaa tehdä ja väkertää. Ne maistui hyviltä ja tuolla muffinssitaikinaohjeella muffinsseista tuli koostumukseltaan tosi mukavia. Alussa on linkki kirjoittamaani ohjeeseen. Kokeilkaa. 


tässä vielä uudestaan linkki niille, jotka eivät löytäneet ensimmäistä:


sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Huono päivä ja hyvä päivä


Eilen oli todella huono päivä. Sellainen eeppisesti kamala päivä, jolloin kaikki vain on yksinkertaisesti kaamean huonosti ja mitään ei jaksa tai halua tehdä. Sellainen päivä, jolloin kuollaan (henkisesti) hiljaa sohvalle, sänkyyn tai huoneen nurkkaan. Ollaan hiljaa ja välillä raivotaan kun pään sisällä kiehuu jokin yli. Eletään sitä hetkeä vuodesta, kun pitäisi tehdä päätöksiä. Sen myös tuntee.


Onneksi asiat usein kompensoituvat. Tänään on ollut hyvä päivä. Unirytmi on kepeästi sekaisin ja herätään Artun kanssa poikkeuksetta puolen päivän jälkeen. Käytiin torilla ja kaupungilla, sain (ostin) kivan mekon ja paistattelin auringossa syöden karjalanpiirakkaa ja säikkyen lokkeja.


Se uusi kissemekko. Ja ilmeisen hurja minä. 

Illaksi on luvassa vielä mukavampaa tekemistä. En melkein jaksa odottaa.

PS. Jos ette vielä ehtineet huomata niin blogin ulkoasu on kokenut pieniä muutoksia. Lisää on tulossa. En vain jaksanut tehdä koko urakkaa kerralla. Joten ollaan nyt hetki vähän puolituisia, ei se väärin ole. 

torstai 4. heinäkuuta 2013

The Lone Ranger


The Lone Ranger. Johnny Depp, ne muut näyttelijät ja koomiikantäyteistä toimintaa. Elokuva, joka tuntuu olevan tehty osaksi sen takia, että saadaan Johnny Depp taas näyttelemään hahmoa, joka on lähes suora toisinto Jack Sparrowsta. Hauskaahan tästä tekee se, etten ennen elokuvan alkua tiennyt sen olevan Pirates Of The Caribbeanin tiimin tuotos.

No, ensimmäisen vartin jälkeen tiesin jo. Olen aina pitänyt Pirates Of The Caribbeaneista (sopii kyseenalaistaa, mikä niissä oikein viehättää, mutta Johnny ja Orlando nyt ainakin), joten en mukise. Mutta kritisoin silti lievästi.


Elokuva tuntui kaikenkaikkiaan samalta kuin POTC -sarja (etenkin viimeiset osat). Tehdään juonellisesti sekava ja hieman köyhä elokuva ja isketään se täyteen toimintaa ja välillä jopa yliampuvan koomisia tilanteita. Hämmentäviä tapahtumia ja yllätyksellisiä outouksia. Unohtamatta tietenkään sitä Johnny Deppiä, jonka ympärillä kaikki outo tapahtuu ja joka sanoo hämmentävimmät sanat. Päähenkilöille unenomaisen hyvä tuuri ja sinne tänne pari suukkoa. Menestyselokuva!


Mutta, kuten jo mainitsin, olihan tuo elokuvana ihan viihteellinen ja näkemisen arvoinen. Nauroinpa pari kertaa ihan aidosti. Tosin turhan monta kertaa nauru johtu silkasta epäuskosta "voiko tämä kohtaus oikeasti olla tosissaan näin kliseinen, vai onko siihenkin sidottu komiikkaa".

Käykää nyt kuitenkin katsomassa. Jos siis haluatte.


tiistai 2. heinäkuuta 2013

Voi juku mikä viikonloppu



Mun viikonloppu oli täynnä ihania ihmisiä ja hetkiä. Perjantaina musikaaliporukka (tai murto-osa siitä) kokoontui keskelle metsikköä mökkeilemään. Lammessa oli lämmintä vettä ja juomapeleissä liian vähän sääntöjä. Ilta oli ehkä lyhyt, mutta kuitenkin mukava. Olihan nuo ihmiset kuitenkin iso osa mun koko lapsuutta sekä yläkoulu- ja lukioikää. Nykyään kaikki on vähän sikin sokin ja tekee omia asioitaan, mutta onneksi joskus osataan silti tehdä aikaa toisillemme.


Lauantai-iltana suuntana oli Lahti ja ihanan Siljan syntymäpäiväjuhlat. En tiedä voiko monikaan asia tuntua yhtä absurdilta kuin se, että on äkkiä samassa huoneessa kuin kasa ihmisiä, joiden kanssa puhuu yleensä lähinnä irkissä. Irkkikanava heräsi henkiin ja kaikkien ihmisten omalaatuiset piirteet, kärkevät kommentit ja temperamentti muuttuivat äkkiä suloisuudeksi, mukavuudeksi ja ihanuudeksi. Juku. Netissäkin voi oikeasti olla aivan ihania ihmisiä (vaikka tokihan tiesin sen jo etukäteen, tällä kertaa väenpaljous vain pääsi yllättämään).


Sunnuntaina lähdettiin mummin, äidin, isin ja siskon kanssa taidenäyttelyyn ja vuokramökkeilemään. Tämän kautta päädyttiin eilen takaisin Ouluun ja sittemmin äiti, isi ja koira ovatkin jo lähteneet ajamaan takaisin eteläänpäin ja tämä tyttö on aivan uupunut.

Niin paljon tekemistä muutaman päivän sisään ja siltikään päähäni ei mahdu muita ajatuksia kuin "Mitähän sitä huomenna tekisi?" Tänään kokkaillaan vielä kirsikkajuttuja, kärsitään polvien jomotuksesta ja majoittaudutaan loppuillaksi telvision ja tietokoneen välittömään läheisyyteen.