perjantai 7. helmikuuta 2014

aina mä vaan toljotan

Mulla oli yksi video, mutta se viottui jotenkin ja sai mun koneen ihan jumiin mitä ikinä yritinkin sille tehdä. Joten ei videota teille. Harmi, se oli ihan kiva tarpeeton höpötysvideo.

Tää viikko on tuntunut enemmänkin kahdelta viikolta. Keskiviikkona tuntui että olisi jo perjantain aika. Olin työskennellyt jo ihan riittävästi yhdelle viikolle. Toisaalta keskiviikko tuntuu olleen eilen. Tai vaikka kaksi tuntia sitten, ihan äsken. 

Oon ollut kamalan väsynyt, varmaan alkuviikon aikaisten herätysten, myöhästyneiden nukkumaanmenoaikojen ja huonounisuuden takia. Väsyttää.


Keskiviikkona sain vihdoin palautettua koko tammikuun ajan rästissä olleen rakennusopin harjoitustyön. Olo on ennenkaikkea helpottunut (joskin rästissä olisi vielä ainakin neljän eri kurssin työt). Kyseinen rakennusopin kurssi oli vaikea ja raskas, mutta ennenkaikkea opettavainen. Vihdoin alkaa tuntua, että tiedän jotain. Olen oppinut jotain enkä vain askarrellut. 

Ensi keskiviikkona puolestaan lähden eteläsuomeen, kiitos akateeminen vapaus. Se sama vapaus jonka verukkeella skippaan säännöllisesti historian luentoja. Opinkohan koskaan kiinnostumaan historiasta?


Aina mä vaan toljotan. 

Kysykää lisää kysmyksiä, on tullut jo monta niin kivaa, että palan halusta päästä jo vastailemaan!

2 kommenttia :

  1. Hehe mulla on edelleen syksyltä kolme hissan työtä rästissä (yhteensähän niitä oli kai sen kymmenisen kappaletta) sekä perusteiden kotitentti, ja kovasti haluaisin saada ne pois alta, mutta on niin paljon töitä että vaikka kuinka ahertaisi, niin ei niille rästitöille millään tunnu löytävän tilaa. Ja väsymys, check, silmäpussit, check, ylipitkiltä tuntuvat viikot mutta näin perjantain näkökulmasta kumman nopeasti kadonnut viikko, check ja check. Ja loppujen lopuksi silti nautin tästä kaikesta (tai ainakin melkeen, en ihan ruotsin 4h aamuluennoista ainakaan). :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä muista yliopistoaloista, mutta arkkitehtuuri tuntuu olevan sellainen ala, että vaikka kuinka tekisi ja tekisi niin kaikkea ei tunnu saavan valmiiksi ajallaan! Onneksi meillä ainakin opettajat on suhteellisen rentoja ja anteeksiantavia noiden rästitehtävien kanssa, muuten voisi jäädä aika monta opintopistettä saamatta!

      Ehkä sitä nauttii lopulta kuitenkin kun näkee mitä itse saa aikaiseksi ja huomaa kehittyvänsä, tässä vaiheessa opiskelemisella kun alkaa olla jo niin selkeä päämääräkin!

      Poista